10. Snellman-seminaari järjestettiin 4.-6.4.2019 Tieteiden talolla Helsingissä
22.04.2019Kymmenes Snellman-seminaari käsitteli historianopetusta, historiapolitiikkaa ja identiteetin muodostumista Kylmästä sodasta nykypäivään asti. Vieraita oli kutsuttu monesta maasta, muun muassa Suomesta, Etelä-Afrikasta, Portugalista ja Virosta. Vieraat kertoivat historiakirjoja yhteiskunnallisessa kontekstissa käsittelevistä tutkimustöistään. Konteksti oli tällä kerralla erityisen laaja tutkimustöiden maantieteellisen kirjon johdosta, joka käsitti moninaisia aiheita. Aiheet ulottuivat eurooppalaisessa kontekstissa aroista aiheista historianopetuksen nykykontekstissa – kuten esimerkiksi ongelmista saksalais-puolalaisissa, kahden maan välisissä oppikirjoissa (Robert Maier) – tabuihin ja sokeisiin pisteisiin Itävallassa (Britta Breser), säädettyihin identiteetteihin Ruotsissa (Jörgen Gustafsson) sekä länsimaisen paremmuuden stereotypiaan (Pia Mikander), vaihteleviin 1918 sisällissodan vihollisten kuvauksiin (Eemeli Hakoköngas) ja kreikkalaisten ja turkkilaisten kuvaukseen Kreikassa (Anastasia Parianou).
Eurooppalais-kolonialistisen historiankirjoituksen ja jälkikolonialististen maiden historiankirjoituksen ongelmat toivat kiinnostavia näkökantoja, jotka usein unohdetaan Euroopassa. Tutkimuksia kuultiin Saksasta (Michael Annegarn-Gläß), Portugalista Mosambikin suhteen (Rosa Cabecinhas), Italiasta (Giovanna Leone) ja Etelä-Afrikasta Zimbabwen suhteen (Johan Wassermann). Historian ja oppikirjojen käsittelylle Itä-Euroopassa oli omistettu kaksi esitelmää, koskien Ukrainaa (Aliona Kuts) ja Valko-Venäjää (Anna Zadora). Virolaiset arkuudet viimeisten 30 vuoden aikana mullistusajan jännitteessä ja molempien toisen maailmansodan aikaiset miehitykset jälkikäteen tarkasteltuina olivat kahden työn aiheina (Mare Oja ja Timur Guzairov). Lopuksi seurasi esittely verkossa toimivasta historian oppimista tukevasta sivustosta, joka koskee historiallisia elementtejä elokuvassa ja taiteessa ja jota kehitellään parhaillaan Tarton yliopistossa (Merit Rikberg).
Esiteltyjen töiden laatu ja symposiumi olivat korkealla tasolla. Symposiumin alulle saattoi Katrin Kello ja suunnitteli ja toteutti Aue-Säätiö. Suuri kiitos kuuluu Marjaliisa Hentilälle, Uta-Maria Liertzille, Sinikka Salolle, Irene Dimitropoulokselle ja Robert Schweitzerille.
