Tiedote / Aue-Symposium 2025: Kriisi – havainnointi, päätökset ja toimenpiteet Saksan ja Suomen kulttuurienvälisessä vertailussa
17.10.2025TIEDOTE
Julkaisuvapaa 17.10.2025
Mitä miellämme kriisiksi, miten ymmärrämme ja pyrimme hallitsemaan kriisejä ja miten kriisit näyttäytyvät meille yhteiskunnallisessa keskustelussa?
Aue-Symposium 2025
Kriisi – havainnointi, päätökset ja toimenpiteet Saksan ja Suomen kulttuurienvälisessä vertailussa
6.11.2025 klo 18.30, Kansalliskirjasto, Kupolisali (Unionikatu 36, Helsinki)
Symposiumin puhujina ovat apulaisprofessori FT Johanna Vuorelma, Helsingin yliopisto, sekä prof. FT Margit Bussmann, Greifswaldin yliopisto. Paneelikeskustelun juontaa FT Benjamin Schweitzer.
Saksan julkisessa keskustelussa on havaittavissa ”kriisi”-termin inflatorista käyttöä; yhä useammin puhutaan jopa ”kestokriisistä”. Suomessa sen sijaan tietyn tilanteen luonnehtiminen ”kriittiseksi” vaikuttaa olevan varattu ainoastaan erityisen poikkeuksellisiin tapahtumiin.
”Suomi representoidaan usein ”preppaaja-valtiona”, joka valmistautuu jatkuvasti potentiaalisiin kriiseihin. Mielikuva siitä, että Suomi on valtiona täysin valmistautunut kohtaamaan äkillisen kriisin on määrittänyt voimakkaasti suomalaista identiteettiä”, esittää puhujavieras tutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta.
Toisaalta kiihkeitä ja loputtomia kriisikeskusteluja, toisaalta ”Keep calm and carry on” -mentaliteetti: vastaako tämä pelkistetty vastakkainasettelu tosiasioita vai onko syytä kyseenalaistaa vakiintuneita näkemyksiä? Mitä johtopäätöksiä voidaan tehdä vertailemalla kriisin havainnointia julkisessa keskustelussa ja retorisessa kehystämisessä maiden välillä? Mitä voidaan päätellä poliittisista ja yhteiskunnallisista päätöksentekoprosesseista, poliittisesta oikeutuksesta ja varsinaisista toimeenpiteistä kriisitilanteissa yhä monimutkaisemmassa ja monenkeskisemmässä geopoliittisessa maisemassa?
”Kriisi-käsitteen merkitys korostuu tässä hetkessä, kun kansalliset haasteet yhteiskunnallisesta polarisaatiosta taloudelliseen epävarmuuteen limittyvät ulkoisten häiriöiden, kuten sotien, suurvaltojen vastakkainasettelun ja kansainvälisten instituutioiden eroosion kanssa. Kriisi-käsitteen inflatorinen käyttö niin kansallisessa politiikassa kuin kansainvälisissä suhteissa hämärtää ja vaarantaa todellisten kriisien ominaispiirteiden ymmärtämistä”, kuvaa puhujavieras professori Margit Bussmann Greifswaldin yliopistosta.
Puhujat
Prof. FT Margit Bussmann on toiminut Greifswaldin yliopiston kansainvälisten suhteiden ja aluetutkimuksen professorina vuodesta 2010 lähtien. Hänen tutkimusintresseihinsä lukeutuvat kansainvälisten ja maan sisäisten aseellisten konfliktien syyt, seuraukset ja dynamiikka, siviiliväestöön kohdistuva väkivalta ja maan konfliktin jälkeinen vakautuminen sekä talouden globalisoitumisen, talouskehityksen ja epätasa-arvon eri ulottuvuuksien väliset kytkökset. Hänen tämänhetkisessä tutkimustyössään painottuvat Itämeren alueen turvallisuusarkkitehtuuri sekä alueeseen kuuluvien maiden suhtautuminen Saksaan. Hän myös johtaa turvallisuutta ja kansainvälisiä suhteita käsittelevää tutkimusryhmää Greifswaldin yliopiston Itämeren alueen monitieteisessä tutkimuskeskuksessa.
FT Johanna Vuorelma työskentelee parhaillaan yliopistotutkijana Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksessa sekä valtio-opin apulaisprofessorina Turun yliopistossa. Tutkimustyössään hän on perehtynyt erityisesti poliittiseen kielenkäyttöön, legitimiteettiin ja auktoriteettiin politiikassa sekä luottamukseen ja epäluottamukseen kansainvälisessä politiikassa. Hänen tämänhetkiset Koneen Säätiön rahoittamat tutkimushankkeet käsittelevät ironiaa kansainvälisessä politiikassa sekä militarisaatiota ja demokratiaa Suomessa. Vuonna 2020 hän oli yksi Suomen tiedekustantajien liiton myöntämän Vuoden tiedekirja -palkinnon saajista.
FT Benjamin Schweitzer on opiskellut musiikkia Dresdenissä ja Helsingissä sekä kielitiedettä Greifswaldissa ja Tartossa. Tällä hetkellä hän tekee Koneen Säätiön rahoittamaa tutkimusprojektia suomalaisesta avantgardediskurssista ja työskentelee kääntäjänä, luennoitsijana, moderaattorina ja säveltäjänä.
Tilaisuus on englanninkielinen. Osallistuminen on maksutonta mutta vaatii ennakkoilmoittautumisen.
Yhteistyössä Kansalliskirjasto.
Yksityinen, avoin ja poliittisesti riippumaton Aue-Säätiö edistää saksankielisen Euroopan tuntemusta sekä sen tieteen ja taiteen vuorovaikutusta Suomessa.
Theodor ja Ulla Auen vuonna 1985 perustaman Aue-Säätiön tehtävä on syventää Suomen sidettä saksankieliseen Eurooppaan tuomalla tunnetuksi tämän alueen kulttuuria. Kasvavan globaalin epävarmuuden vuoksi säätiö haluaa myös vahvistaa maanosamme uskottavuutta liberaalin demokratian arvojen puolustajana sekä kestävän kehityksen edelläkävijänä.
Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:
Aue-Säätiön toiminnanjohtaja
Johanna Hovilainen
hovilainen@aue-stiftung.org
puh. +358 50 408 9416