Paula Helin: Vaihto-oppilastoiminta on Suomen ja Saksan välisten suhteiden edistämistä ruohonjuuritasolla

01.07.2024

Suomi-Saksa Yhdistysten Liitto ry (SSYL) on 1990-luvulta alkaen järjestänyt aiemmin Opetushallituksen koordinoimaa oppilasvaihtoa Suomen ja Saksan välillä yhdessä sisarjärjestönsä Deutsch-Finnische Gesellschaftin kanssa (DFG). Tänä vuonna eripituisiin vaihtoihin osallistuu 54 suomalaista ja 20 saksalaista nuorta. Vaihto-oppilaat asuvat isäntäperheissä ja käyvät paikallista koulua ikätovereidensa kanssa. Näin kielitaito ja kulttuurintuntemus karttuvat käytännössä eli arkipäiväisissä tilanteissa ja vuorovaikutuksessa.

“Gastfamilien gesucht”

Miltä tämä toiminta sitten näyttää käytännössä? Suomalaiset yläkoululaiset ja lukiolaiset, jotka ovat opiskelleet saksaa vähintään vuoden tai omaavat perustiedot, voivat hakea vaihtoon jälleen 1.10.2024–31.1.2025. SSYL:n toiminnanjohtaja auttaa hakemuksen tekemisessä ja myös kiertää kouluilla puhumassa toiminnasta. Hän myös tarkastaa kaikki hakemukset ennen kuin toimittaa ne eteen päin DFG:n oppilasvaihdon valtakunnalliselle koordinaattorille.

Saksassa isäntäperheiden etsiminen alkaa heti tammi-helmikuussa. DFG:lla on Saksan eri osavaltioissa yhteyshenkilöitä, jotka etsivät isäntäperheitä, ja tyypillisesti perheet löytyvät koulujen tai harrastusseurojen avulla. Baden-Württembergissä Stuttgartin Regierungspräsidium on virallinen yhteistyötaho isäntäperheitä ja koulupaikkoja etsittäessä.

DFG:n yhteyshenkilöt keskustelevat kiinnostuneiden perheiden kanssa isäntäperhetoimintaan liittyvistä käytännöistä ja informoivat lopulta suomalaisia nuoria isäntäperheen löydyttyä. Tyypillisesti tällainen viesti saavuttaa hakijan maalis-huhtikuussa.

Toiminta Suomessa

Vastaavasti SSYL:n toiminnanjohtaja yhdessä suomalais-saksalaisten yhdistysten kanssa etsii Suomessa isäntäperheitä Saksasta saapuville 15–18-vuotiaille nuorille. Saksalaisten oleskelut alkavat kunkin vuoden elokuussa ja kestävät kuukaudesta 4,5 kuukauteen. Saksanopettajat ovat keskeinen kontakti löytää motivoituneita isäntäperheitä, mutta sana isäntäperhe-etsinnöistä leviää myös sosiaalisen median avulla.

Kunkin vaihto-oppilaan välittäminen isäntäperheeseen tarkoittaa noin päivän työpanosta, mikä pitää sisällään keskusteluja perheiden ja hakijoiden kanssa, perheiden tapaamisia sekä koulupaikan järjestämistä lukioista. Tämän päälle tulee yleinen aiheesta tiedottaminen sekä vaihto-oppilaiden ja heidän isäntäperheidensä tukena toimiminen. Suuri enemmistö vaihdoista sujuu ongelmitta, mutta aina vastaan tulee myös yllättäviä tilanteita kuten sairastumisia tai vuorovaikutukseen liittyviä haasteita, jotka vaativat SSYL:n toiminnanjohtajan / DFG:n yhteyshenkilöiden apua.

Vaihto-oppilastoiminnan näkymiä

Vaihdoissa Suomesta Saksaan trendi on ollut hiipuva, mikä selittynee yleisellä vieraiden kielten ja erityisesti saksan kielen opiskelun vähenemisellä. Alamäestä huolimatta vaihto-oppilastoiminta Suomesta Saksaan tavoittaa edelleen merkittävän määrän yläkoululaisia ja lukiolaisia: tänäkin vuonna yli puolensataa.

Suunnassa Saksasta Suomeen nähtiin sen sijaan kuluvalla kaudella piristysruiske: hakijoita Saksasta oli enemmän kuin isäntäperheitä kyettiin löytämään. Syitä voin vain arvailla, mutta osansa lienee esimerkiksi Sanna Marinin, Käärijän, Nato-jäsenyyden ja maailman onnellisin maa -sijoituksen tuomalla huomiolla. Saksassa DFG on varmasti myös onnistunut tiedotuksessaan.

Lyhyen 4 viikkoa kestävän oleskelun rinnalla etenkin koko syyslukukauden kestävä vaihto kasvatti suosiotaan saksalaisten tulijoiden keskuudessa. Sen sijaan isäntäperheille, etenkin ensikertalaisille, lyhyt kuukauden kestävä oleskelu näyttäytyy helpompana sitoutua.

Erästä isäntäperhettä lainatakseni: vaihto-oppilaasta huolehtii kuin omastaan. Toki sen eteen täytyy nähdä hieman ylimääräistä vaivaa, että vaihto-oppilas sopeutuu osaksi perhettä ja arkea sekä paikallista koulua ja yhteisöä, mutta  kenenkään ei odoteta kääntävän elämäänsä ylösalaisin vaihto-oppilaan vuoksi. Vaihto-oppilaita kun kiinnostaa Suomessa etenkin luonto ja koulujärjestelmä ja kieleenkin he ovat  kiinnostuneita tutustumaan. Usealle isäntäperheelle motivaatio toivottaa saksalainen vaihto-oppilas tervetulleeksi taas kumpuaa halusta päästä kosketuksiin saksan kielen kanssa.

SSYL:n näkökulmasta yksi mahdollinen tulevaisuuden näkymä voi olla yhteistyöhön hakeutuminen suomenruotsalaisten instituutioiden ja ruotsinkielisten koulujen kanssa. Tällöin suomen kielen ja kulttuurin ohella SSYL voisi tarjota Saksasta saapuville nuorille mahdollisuuden tutustua suomenruotsalaiseen kulttuuriin ja ruotsin kieleen.

Paula Helin

Kirjoittaja on Suomi-Saksa Yhdistysten Liitto ry:n ma. toiminnanjohtaja. Oppilasvaihto on SSYL:n keskeisimpiä tapoja edistää suomalais-saksalaisia suhteita sekä tukea suomalaisten koulujen saksanopetusta ja Suomen kielivarannon monipuolisuutta.

Lisätietoja vaihto-oppilastoiminnasta ja isäntäperheenä toimimisesta löydät SSYL:n verkkosivuilta.