Annamari Arrakoski-Engardt: Yksin ei pärjää kukaan

08.06.2021

Olemme aina ihailleet yksittäisiä sankareita, ihmisiä, joilla on visio tai voimakas tahto päästä päämääräänsä. Sankaritarinat elävät pitkään ja innoittavat uusiin urotekoihin. Pysähdymmekö itse asiassa miettimään, mikä sai kunkin toimimaan, riskeeraamaan, jaksamaan, vakuuttamaan tai innostamaan asiansa, päämääränsä puolesta?

Pohtimalla miksi, syntyy myös ymmärrys siihen, miten muutoksen saa aikaan, miten päämäärään pääsee, vaikka se tuntuisikin alkuun ylivoimaiselta. Theodor Auelle ’miksi’ näyttää olleen selvä, hän oli kasvanut saksankielisen kulttuurin keskellä, arvosti tutkittua tietoa, hyvää kieltä ja musiikkia. Työelämän myötä hän oppi ymmärtämään kielen merkityksen uuteen kulttuuriin, työpaikkaan tai maahan tultaessa. Kyllä vähemmälläkin pärjää – tai vieraalla kielellä – mutta jos todella haluaa menestyä, täytyy oppia kieltä. Se avaa ovet puhutun ja kirjoitetun taustoihin, käytökseen ja odotuksiin, myös kaikkeen siihen mitä ei sanoteta.

Tämän kokemuksen jaan säätiömme perustajan kanssa. Tämän lisäksi olen nähnyt ikäpolveni menestyvän niin tiede- kuin liike-elämässä laajan ja hyvän kielitaidon avulla. Suomalaisia on ihailtu hyvän kielitaidon takia; olemmehan pitäneet kahden ja kolmen kielen osaamista luonnollisena. Interrail, au-pairina työskentely, vaihto-oppilaaksi lähteminen tai työkokemus ulkomailla ovat toimineet ponnahduslautoina niin kansainvälisille kuin kotimaisillekin urille. Opimme, että pärjääminen vieraassa kulttuurissa antaa paljon eväitä työelämään ja muuhunkin elämään. Erilaisuuden sietäminen, arvostaminen, omien taitojen realistinen arviointi sekä uteliaisuus uutta kohtaan ovat muutamia tärkeitä ominaisuuksia, joita vieraan kielen opiskelu ja puhuminen tuo.

Suomi on nauttinut hyvistä suhteista Eurooppaan ja myös saksankieliseen Eurooppaan jo pitkään. Saksa on Suomen suurin kauppakumppani. Yhteistyö niin kulttuurin kuin tieteiden piirissä on monipuolista ja hyvää. On siis vaikea ymmärtää, ettei saksan kieltä enää valita koulussa vieraaksi kieleksi. Tiedämme toki, että englannilla pärjää. Kaikesta saa kuitenkin enemmän irti, kun ymmärtää ja osaa kommunikoida keskustelukumppanin omalla kielellä – jos vain mahdollista. Rohkaisen kaikkia vanhempia luottamaan lastensa kykyyn omaksua vieraita kieliä, se avaa mahdollisuuksia, joita usein ei edes osaa suunnitella. Meidän kannattaa tähytä huipulle: pitäkäämme siis muun asiantuntijuuden ohella hyvää huolta taitavasta erilaisten kulttuurien ymmärtämisestä, laajasta repertuaarista vuorovaikutustaitoja ja laajasta kielitaidostamme. Yhteistyö nojaa näihin taitoihin ja yhteistyöllä saamme mahdottomastakin mahdollisen. Ja se vasta voimaannuttaa. Aina ei tarvita sitä yhtä suurta sankaria, joka saavuttaa kaiken.