Matias Castrén: Saksalainen akateeminen maailma avaa oven globaaleihin verkostoihin
20.12.2021Saksalainen akateeminen ympäristö tarjoaa suomalaisille tutkijoille ja opiskelijoille pääsyn kulttuurillisesti rikkaisiin yhteisöihin ja mahdollisuuden esitellä suomalaisen tutkimuksen erityispiirteitä.
Angloamerikkalaisen kulttuurin vallitseva asema ei rajoitu ainoastaan suoratoistopalveluiden ohjelmatarjontaan tai popmusiikkiin. Ilmiö on yleinen myös akateemisessa maailmassa, jossa usein keskeistä huomiota nauttivat englantilaisissa ja amerikkalaisissa yliopistoissa vaikuttavat tutkijat. Suomalaisena asian tilaan on helppoa tuudittautua. Englanti on helposti saavutettavissa oleva kieli, jonka oppimiselta on vaikea välttyä nykypäivänä. Lisäksi angloamerikkalaisista akateemisista piireistä tulevat tuotokset ovat usein laajasti popularisoituja ja helposti saatavilla. Ulkopuolelle jää kuitenkin rikkaita akateemisia kulttuureja, joiden on vaikea nousta valtavirtaan. Hyvänä esimerkkinä toimii Saksa, missä verkostojen laajuus ei rajoitu pelkästään maan sisälle vaan ulottuu koko maailmaan.
Vuonna 1386 perustettu Heidelbergin yliopisto on Saksan vanhin yliopisto. Heidelbergissä usean eri tiedekunnan taitoskohdassa toimiva Aasian ja ylikulttuurillisen tutkimuksen instituutti (CATS) kuvastaa hyvin Saksan keskeisyyttä akateemisessa maailmassa, ja sitä kuollutta kulmaa, joka angloamerikkalaisen dominanssin lävistämässä maailmassa usein jää valaisematta. Instituutti on monikulttuurinen ja monitieteellinen tutkimuslaitos, joka toimii keskuksena eurooppalaisille ja aasialaisille tiedeyhteisöille, ja on tiiviissä yhteistyössä muiden saksalaisten tutkimuslaitosten kanssa. Instituutin parissa toimiva pääsekin näin osaksi laajaa ja monipuolista verkostoa, joka tuo yhteen värikkään kokoelman erilaisia lähestymistapoja yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Vaikka englannin kielen merkitys kommunikaation mahdollistajana vaikuttaa toki myös Heidelbergissä, on saksan kielen hallitseminen kuitenkin välttämätöntä verkostojen saavuttamiseksi. Yhteiskuntatieteiden alalla saksankielisen Euroopan tarjoama akateeminen rikkaus sisältääkin sekä kieliyhteisön sisäisen kulttuurin että vaihtoehtoisen globaalin näkökulman akateemisiin verkostoihin.
Saksankielisen Euroopan akateemisella maailmalla onkin paljon annettavaa suomalaisille opiskelijoille ja tutkimusyhteisöille. Euroopan keskipisteessä oleminen avaa toisenlaisen maantieteellisen horisontin verrattuna siihen, että maailmaa tarkastellaan sen katolta. Keskuksen etuna on toimia uusien ajatusten ja ideoiden välittäjänä sekä niiden edistäjänä. Hyötyjä ei voida myöskään pitää yksipuolisina. Heidelbergin CATSin kaltaisissa paikoissa arvostetaan ulkopuolelta tulevia näkemyksiä ja niiden esiin tuomista toivotaan kulttuurin rikastamiseksi. Keskeltä annetun tarkkaan vartioidun oppirakennelman sijaan on tarkoituksena muodostaa mahdollisimman monipuolinen lähestymistapojen mosaiikki. Saksalainen akateeminen maailma onkin erinomainen paikka esitellä ja tehdä tunnetuksi suomalaista tutkimusperinnettä, jonka arvo sisältyy sen omintakeisuuteen.
Maailman tullessa yhteen Heidelbergin kaltaisissa paikoissa, olisikin epäsuotavaa jäädä yhteisöjen ulkopuolelle. Voidaankin todeta, että yhteyksien luominen saksalaisen akateemisen maailman kanssa palvelee sekä suomalaisten tutkijayhteisöjen että laajemman kulttuurillisen pääoman etuja. Kyse ei olekaan pelkästään pienten ammattikuntien välisistä saunailloista, vaan kulttuurillisten ekosysteemien luomisesta ajatusten vaihdon edistämiseksi koko yhteiskunnan tasolla. Käytännön tasolla edellä mainittu voisi koskea mannermaisesta ajattelusta ponnistavan tutkimuksen laajempaa popularisointia. Hyvänä esimerkkinä toimii hiljattain julkaistu Timo Miettisen kirjoittama yleistajuinen johdatus Eurooppaan poliittisena yhteisönä.
Suomalais-saksalainen kulttuurinen yhteydenpito on ollut tiivistä aina keskiajalta asti. Tuon yhteydenpidon merkitystä ei tule aliarvioida aikana, jolloin tieteen ja kulttuurin globaali valtavirta on lohduttoman kapea suhteessa niiden todelliseen rikkauteen.
Matias Castrén
Kirjoittaja on väitöskirjatutkija Heidelbergin yliopiston Etelä-Aasian tutkimuksen instituutissa.