Sallittakoon minulle henkil\u00f6kohtainen avaus…<\/p>\n\n\n\n
1980\/90-luvulla nuorena l\u00e4nsisaksalaisena tunnistin kohtaamistani \nennakkoluuloista, kenen isois\u00e4 oli taistellut mill\u00e4kin puolella. Oli \nhankalaa kohdata nuoria ihmisi\u00e4, jotka olivat kotoisin Saksan nimiss\u00e4 \nhy\u00f6k\u00e4tyist\u00e4 maista. Uuden yhten\u00e4isen Saksan ihme jatkuvasti muuttuvassa \nmaanosassamme ei ollut pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n askel valtiolle, vaan my\u00f6s \nselviytymist\u00e4 vanhaa vihollista kohtaan kohdistuneista ennakkoluuloista.<\/p>\n\n\n\n
Mutta viel\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4mpi\u00e4 kohtaamisiani olivat ennakkoluulottomat \nihmiset: kreikkalainen, joka sai minut tuntemaan, ett\u00e4 eurooppalainen \nintegraatio olisi todellinen mahdollisuus saada Saksalle uutta \ntunnustusta. T\u00e4m\u00e4n kreikkalaisen nuorisoaktivistin eurooppalainen \nsuuntaus oli ilmiselv\u00e4, mutta h\u00e4nenkin kohdalla huomasi aina, ett\u00e4 Saksa\n sai olla onnellinen olevansa mukana. N\u00e4in viel\u00e4 1989! Kuinka ironista, \nkun ajattelee monien saksalaisten nykyist\u00e4 ylimielisyytt\u00e4. Er\u00e4s \nsuomalainen puolestaan antoi minulle k\u00e4sityksen siit\u00e4, mink\u00e4laista el\u00e4m\u00e4\n olisi voinut olla, jos isois\u00e4ni eiv\u00e4t olisi hy\u00f6k\u00e4nneet toisiin maihin. \nH\u00e4n antoi minulle voimaa ja rohkeutta katsoa tulevaisuuteen ja puolusti \naina yst\u00e4v\u00e4llisesti, mutta p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4isesti tasavertaisia mahdollisuuksia \nja asettui ennakkoluuloja vastaan. (T\u00e4n\u00e4\u00e4n suomalainen yst\u00e4v\u00e4ni \nty\u00f6skentelee neuvonantajana Suomen opetushallituksessa.)<\/p>\n\n\n\n
N\u00e4m\u00e4 kohtaamani kreikkalainen ja suomalainen tasoittivat tiet\u00e4ni 1992\n ensimm\u00e4iseen eurooppalaiseen, kokoaikaiseen ty\u00f6h\u00f6ni Brysseliss\u00e4, jossa \nbrittil\u00e4inen allekirjoitti ty\u00f6sopimukseni.<\/p>\n\n\n\n
Miksi kerron t\u00e4st\u00e4? Oman sukupolveni l\u00e4nsisaksalaisten kokemus on yh\u00e4\n k\u00e4sityksi\u00e4 muovaava. Jopa enemm\u00e4n: l\u00e4nsisaksalaisuus vaikuttaa yh\u00e4 \nit\u00e4saksalaisuuteen, kuten l\u00e4nsieurooppalaisuus it\u00e4eurooppalaisuuteen. \nT\u00e4ll\u00e4 l\u00e4nsimaisuuden dominanssilla, joka ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n tunnetta, on \nvaikutus koko Euroopan yhteisty\u00f6lle.<\/p>\n\n\n\n
Wende<\/em>-ajan seuraukset ovat vaimentumassa, mutta ei \npelk\u00e4st\u00e4\u00e4n hyv\u00e4\u00e4n suuntaan. Minun on kylmin v\u00e4rein tunnustettava, ett\u00e4 \non saksalaisia parlamentaarikoita, jotka kutsuvat natsihirveyksi\u00e4 \n\u201dhistorian linnunpaskaksi\u201d.<\/p>\n\n\n\n On aika p\u00e4\u00e4osiolleni\u2026<\/p>\n\n\n\n Hyv\u00e4t naiset ja herrat ja etenkin arvoisa puheenjohtaja, tri Sinikka Salo!<\/p>\n\n\n\n Kiitos paljon kutsusta ja mahdollisuudesta keskustella kokeneessa seurassa kanssanne saksalaisesta Eurooppa-politiikasta.<\/p>\n\n\n\n Hyv\u00e4 rouva Salo, en ole varma, mink\u00e4 monista teht\u00e4vist\u00e4 ja \nnimikkeist\u00e4 valitsisin, mutta erityisesti kaksi tekiv\u00e4t minuun \nvaikutuksen: keskuspankkiiri ja Kansalliskirjaston kummi. Kutsu kummilta\n t\u00e4h\u00e4n vaikuttavaan kirjastoon on minulle suuri kunnia!<\/p>\n\n\n\n Aiheeni on saksalainen Eurooppa-politiikka.<\/p>\n\n\n\n Ensinn\u00e4kin se merkitsee yhden liittovaltion hallituksen \nEurooppa-politiikkaa. Mutta haluan heti aluksi laajentaa n\u00e4k\u00f6kulmaa. \nArvostamani rotterdamilainen politiikantutkija Rinus van Schendelen \ntotesi (kirjassaan \u201dMachiavelli in Brussels\u201d) aivan oikein, ett\u00e4 \nj\u00e4senvaltiot ja j\u00e4senmaat eroavat toisistaan.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4 kuulostaa saivartelulta. Sen takana on kuitenkin EU-j\u00e4senten \nkovin erilainen yhteiskunnallinen todellisuus. On eri tavoin \nkehittyneit\u00e4 julkis-yksityisten suhteiden malleja, joissa eiv\u00e4t \npelk\u00e4st\u00e4\u00e4n toimi valtiolliset tai osavaltiolliset edustajat, vaan my\u00f6s \nedustajia yhteiskunnallisista ryhmist\u00e4 mukaan lukien yksityistaloudet. \nKarkeasti ottaen EU-maat voidaan jakaa valtiojohtoisiin, \nkorporativistisiin ja pluralistisiin, mutta silti moni yhteiskunnallinen\n ja taloudellinen todellisuus on vain vaikeasti luokiteltavissa.<\/p>\n\n\n\n Klassinen esimerkki valtiojohtoisesta maasta on Ranska \nteknokraattisine ja eliittisine johtoineen, jonka legitimoi kansanvallan\n yksinkertainen enemmist\u00f6. Pahat kielet puhuvat eliittien \n\u201dmeritokratiasta\u201d. Yh\u00e4 olemassa olevan viidennen tasavallan \nautoritaarinen olemus syntyi sis\u00e4llissota- ja terroritilanteesta \nsiirtokuntien kanssa. Konsensushakuisuus, kest\u00e4v\u00e4sti itseorganisoidut \nyhteiskunnalliset ryhm\u00e4t tai parlamentarismi olivat ja ovat heikkoja.<\/p>\n\n\n\n Toisaalta Pohjoismaat ja BeNeLux-maat on erityisen pluralistisia \ndemokratioita. Vanha skandinaavinen malli eri yhteiskunnallisten ryhmien\n v\u00e4lisest\u00e4 kilpailusta ja vahvasta hyvinvointivaltiosta tai Alankomaiden\n kuuluisa \u201dpolder model\u201d ykstityisten\/yhteiskunnallisten ja julkisten \nv\u00e4lill\u00e4 j\u00e4rjestetyist\u00e4 neuvotteluista ovat viime vuosikymmenten aikana \nheikentyneet deregulaation vuoksi \u2013 etenkin Ruotsissa \u2013 , mutta ovat \nsilti yh\u00e4 olemassa.<\/p>\n\n\n\n Syv\u00e4sti eurooppalainen pluralistis-korporatiivinen malli t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 ja\n vahvistaa \u201dsuurta demokratiaa\u201d vaaleillaan tai kansan\u00e4\u00e4nestyksill\u00e4\u00e4n. \nPluralismin korporatiivinen versio edustaa monimutkaista demokratian \nverkostoa, joka tarjoaa demokraattisesti kaikilla yhteiskunnan alueilla \ntasapainoa , \u201dchecks ja balances<\/em>\u201d.<\/p>\n\n\n\n Tanskalaiset kutsuvat t\u00e4t\u00e4 nimell\u00e4 lille demokrati<\/em>, \u201dpieni demokratia\u201d. Tanskalaiset tuottavat p\u00e4ivitt\u00e4in demokraattisia kompromisseja koulussa, ty\u00f6paikalla tai yhdistyksiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Samanaikaisesti ovat niin vahvat kuin pienetkin pohjoiset \ndemokratiat taipuvaisia kansallisen vallan rajaukseen desentralisaation \nmy\u00f6t\u00e4 ja suuntautumalla avoimille markkinoille.<\/p>\n\n\n\n Saksan liittotasavalta on historiallisesti t\u00e4ysin eri l\u00e4ht\u00f6asemassa: \nLiittotasavalta on toisaalta liian iso, ett\u00e4 se voisi antaa itselleen \nluvan avoimeen nationalismiin ja toisaalta se taas tunnistaa Westfalenin\n rauhassa vuonna 1648 perustetun konkordanssiin perustuvan yhteiskunnan:\n vahva federalismi, vahva parlamentarismi, vahva ty\u00f6markkinayhteisty\u00f6 \npienen ja keskisuuren yritt\u00e4jyyden leimaamassa sosiaalisessa \nmarkkinataloudessa; vahva etenkin kahden kirkon kanssa yhdess\u00e4 toimiva \nhyvinvointij\u00e4rjestelm\u00e4 (joiden liitot muodostavat yhdess\u00e4 maan \nsuurimman ty\u00f6nantajan), vahvasti ihmisiin vaikuttava yhdistysmaailma ja \nvahva julkisoikeudellinen samoin kuin yksityinen pankki- ja \nmediamaisema. (On muuten mahtavaa, ett\u00e4 saan t\u00e4n\u00e4\u00e4n keskustella \nerityisen suomalaisen Saksan tuntijan kanssa: Anna-Maija Mertens<\/em>.\n H\u00e4nell\u00e4 on varmaankin paljon kerrottavaa Transparency Deutschland \n\u2013yhdistyksen johtajana saksalaisen federalismin ambivalenssista, joko \n\u201dliittojenvaltio\u201d par excellence, tai \u201dlobbaustasavalta Saksasta\u201d.<\/p>\n\n\n\n Kaikkine valo- ja varjopuolineen Liittotasavalta on hyvin \npluralistinen assosiatiivinen demokratia. Saksassa \u201dpieni demokratia\u201d \nn\u00e4hd\u00e4\u00e4n kuitenkin liian usein \u201dhiusten halkomisena \u201d. Ja t\u00e4ss\u00e4 piilee \nusein demokratian imago-ongelma. Demokratia on vaivalloista, ja \npopulistit ja teknokraatit pit\u00e4v\u00e4t sit\u00e4 hirvitt\u00e4v\u00e4n ik\u00e4v\u00e4n\u00e4. Ei ole \nkaukaa haettua puhua t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 parlamentista \n\u201dl\u00f6rp\u00f6ttelyh\u00f6kkelin\u00e4\u201d. Natsien kielen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 kerroinkin jo.<\/p>\n\n\n\n Saksan Eurooppa-politiikan ymm\u00e4rt\u00e4miseksi on mielest\u00e4ni eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4 oivaltaa t\u00e4m\u00e4 EU-j\u00e4senmaa-Saksan moninainen luonne.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4ydennykseksi: Toisissa maisissa korporativismi on viel\u00e4 vahvempaa. \nKlassisena esimerkkin\u00e4 toimii yh\u00e4 It\u00e4valta, jossa ty\u00f6markkina- ja \ntalouskamari (Arbeits- und Wirtschaftskammer) on olennainen osa \nvaltiollista kaupank\u00e4ynti\u00e4. T\u00e4t\u00e4 kritisoidaan syyst\u00e4kin tomuiseksi ja \nvanhentuneeksi. Ehk\u00e4 t\u00e4m\u00e4 selitt\u00e4\u00e4 viimeisimm\u00e4t vaalitulokset \nAlppitasavallassa. Eri intressiryhmien suljetut yhteis\u00f6t \u201dclosed shops<\/em>\u201d,\n kuten ekonomisti Mancur Olsen toteaa, eiv\u00e4t vaikuta negatiivisesti \npelk\u00e4st\u00e4\u00e4n julkiseen mielipiteeseen. Ne heikent\u00e4v\u00e4t my\u00f6s luottamusta \nyhteiskunnassa.<\/p>\n\n\n\n Perustusvuodestaan 1949 asti Liittotasavalta on vakiintunut \n\u201dyhdenvertaiseksi j\u00e4seneksi yhdistyneess\u00e4 Euroopassa\u201c. T\u00e4t\u00e4 valtiollista\n p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 se ei ole asettanut itselleen jalomielisyydest\u00e4\u00e4n: Viel\u00e4 \nopiskellessani 1990 loppututkintoani varten, kirjoitti tuolloin \nerityisen vaikutusvaltainen aikakauslehti Spiegel: \u201dMilloinka Saksasta \ntulee suvereeni?\u201d \u2013 Rehellisesti sanoen, en ole koskaan n\u00e4hnyt ilman \nEurooppaa toimivaa, suvereenia Saksaa. T\u00e4st\u00e4 sulautetusta, jopa \nrajatusta suvereniteetista vaietaan tai moni ei pist\u00e4 sit\u00e4 merkille tai \nse jopa vastoin parempaa tietoa kiellet\u00e4\u00e4n. Paras esimerkki on my\u00f6s \nSaksasta: siell\u00e4 puhutaan harvoin kansalaisille v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti p\u00e4tevist\u00e4 \nEU-laeista, sen sijaan puhutaan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4yksist\u00e4. N\u00e4in \nkansalaisten sitoutuminen EU-lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n saadaan my\u00f6s Saksassa \nhelpommin k\u00e4tketty\u00e4. T\u00e4t\u00e4 muuten hy\u00f6dynnettiin teknokraattisessa \nPR-kampanjassa, jolla pelastettiin Ranskan ja Alankomaiden tyrm\u00e4\u00e4m\u00e4 \nperustuslakisopimus Lissabonin sopimuksen \u201dkevytversiona\u201d.<\/p>\n\n\n\n Yhteismarkkinoiden perustusvuodesta 1992 l\u00e4htien \u2013 jo Kohlin \nmy\u00f6h\u00e4isen vaiheen aikana \u2013 oli merkille pantavissa uusi ilmi\u00f6 : \neurooppalainen edunvalvonta. Tai kuten min\u00e4 sen, tietoisen neutraalisti,\n ilmaisen: lobbaus EU:ssa. Koska Saksan edut ovat kuten jo todettu \nmoninaiset, on erityisen monta saksalaista j\u00e4rjest\u00f6- ja yrityslobbaajaa,\n jotka suojelevat varsinkin saksalaisia erillisi\u00e4 intressej\u00e4 Euroopalta.\n Kyse oli aikaisesta varautumisesta eri tahoille, kuten s\u00e4\u00e4st\u00f6pankkien, \nvirkamiesten tai kirkkojen asemalle koituville uhkille. 1990-luku oli \nalkua suurelle, intressien ohjaamalle Eurooppaskeptisismille \nLiittotasavallassa. N\u00e4ihin p\u00e4iviin asti lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4 johdetaan sen \ntakia \u201dBrysselin Bandin\u201c kautta. Jos kaikki menee hyvin, asia esitet\u00e4\u00e4n \nsaksalaisena saavutuksena, jos asiat menev\u00e4t huonosti on se \nLiittohallituksellekin \u201dBrysselin syyt\u00e4\u201d. Viel\u00e4 ennen suuria kriisej\u00e4 \u2013 \nfinanssikriisi\u00e4, pakolaistulvaa \u2013 tunnelma saksalaisessa yhteiskunnassa \nja taloudessa ei ollut en\u00e4\u00e4 yht\u00e4 positiivinen kuin ennen muurin \nmurtumista ja sis\u00e4markkinoiden perustamista. Mutta nimenomaan kriisit \nvaikuttavat her\u00e4tt\u00e4neen uudestaan saksalaiset huomaamaan EU:n \nj\u00e4rkevyyden kokonaisuudessaan.<\/p>\n\n\n\n Saksassa 79 prosenttia tuoreimpaan Eurobarometri-kyselyyn \nvastanneista pit\u00e4\u00e4 EU-j\u00e4senyytt\u00e4 hyv\u00e4n\u00e4 asiana \u2013 melkein 10 prosenttia \nenemm\u00e4n kuin 2016. T\u00e4h\u00e4n on mielest\u00e4ni monta syyt\u00e4: yh\u00e4 historiaan \nliittyv\u00e4 proeurooppalainen asennoituminen, monen kriisin ehk\u00e4isy, Brexit\n ja pel\u00e4tyt ulkoa tulevat autoritaariset vaarat. Mutta Saksa voi etenkin\n taloudellisesti ep\u00e4suhtaisen hyvin. (Muuten: kuinka helposti \nperinteisesti proeurooppalainen asenne voi joutua vaaraan n\u00e4hd\u00e4\u00e4n \nnyky\u00e4\u00e4n Italiassa.) Saksa hy\u00f6tyy valtavan alhaisista koroista ja viennin\n ylij\u00e4\u00e4m\u00e4st\u00e4. Pelk\u00e4ll\u00e4 ahkeruudella ei saksalaista talousvoimaa voi \nselitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Vaara piilee siin\u00e4, ett\u00e4 eurooppalaisen Saksan menestykset ovat ilman\n verkkoa ja suojaa: EU:n kannatusluvut ovat positiiviset, mutta horjuvat\n nopeasti, kun politiikka ei osallista parlamentteja ja yhteiskuntaa \npysyv\u00e4mmin.<\/p>\n\n\n\n Kes\u00e4ll\u00e4 2017 sain suomalaisen toimittajan soiton Brysselist\u00e4. \nKirjeenvaihtaja Helsingin Sanomista oli kuullut j\u00e4rjest\u00f6ni \npuheenjohtajan, tri Rainer Wendin varsin kriittisest\u00e4 mielipiteest\u00e4 \ntietyst\u00e4 Brysselin kanssa verkostoituneesta vaikutusvaltaisten \nEU-p\u00e4\u00e4kaupunkien miesten \u201dsherpakratiasta\u201d. Kyseess\u00e4 on oikeastaan \ntavallinen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 Eurooppa-politiikassa. Sherpat ovat useimmiten \nkorkeita hallitusvirastojen osastop\u00e4\u00e4llik\u00f6it\u00e4, jotka neuvovat valtion \njohtoa n\u00e4iden valmistautuessa Eurooppa-neuvostoihin (eli \nEU-huippukokoukseen). Sherpat tuntevat toisensa todenn\u00e4k\u00f6isesti paremmin\n kuin omat eduskuntansa.<\/p>\n\n\n\n Termi \u201dsherpakrazia\u201c on entiselt\u00e4 italialaisten EU-asioiden \nvaltiosihteerilt\u00e4 Sandro Gozilta, joka oli ilmeisesti itse liian usein \npoissuljettu pomonsa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4. Suomalainen journalisti ilmaisi \ndramaattisesti Helsingin sherpasta: \u201dSuomalainen ulkomaanpolitiikka \non arvostetun, armottoman ja pel\u00e4tyn miehen ohjaama \u2013 H\u00e4n on toiminut \nviiden suomalaisen p\u00e4\u00e4ministerin alaisena, mutta silti h\u00e4nest\u00e4 ei ole \nolemassa edes Wikipedia-kirjoitusta.<\/em>\u201d Puhe oli Kare Halosesta, \u201dsuomalaisen\n valtioneuvoston EU-valiokunnan vaikutusvaltaisesta sihteerist\u00e4 ja \nsuomalaisen p\u00e4\u00e4ministeri Juha Sipil\u00e4n neuvonantajasta<\/em>\u201d. \nYksityiskohtaisen henkil\u00f6kuvan ilmestytty\u00e4 Helsingin Sanomissa, my\u00f6s \nWikipediaan ilmestyi v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti esittely Kare Halosesta.<\/p>\n\n\n\n Minulla ei ole ep\u00e4ilyst\u00e4k\u00e4\u00e4n, etteik\u00f6 sherpoja tulisi olla. Tarvitaan\n asiantuntijoita, jotka valmistelevat kompromisseja my\u00f6s suljettujen \novien takana. Kysymys kuitenkin on, kuinka yll\u00e4 kuvaamani, eriytetty \nsaksalainen demokratia \u2013 eik\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n se \u2013 voi yh\u00e4 toimia \n\u201dsherpa-regiimiss\u00e4\u201d.<\/p>\n\n\n\n Fakta on, ett\u00e4 klassinen diplomatia on joutunut sitten Lissabonin \nsopimuksen 2009 todelliseen kriisiin \u2013 euroopanlaajuisesti. Kun \nulkoministerit eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 ole osallistuneet EU-huippukokouksiin, ovat \nvaltion ja hallituksen p\u00e4\u00e4miehet melkein kaikkialla et\u00e4\u00e4ntyneet \nkansalaisten p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4 parlamenteissa ja assosiatiivissa \ndemokratioissa.<\/p>\n\n\n\n Lis\u00e4ksi Saksassa on havaittavissa, ett\u00e4 isona maana se hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 yh\u00e4 \nv\u00e4hemm\u00e4n yhteyksi\u00e4 toisiin EU-j\u00e4senvaltioihin. Ohi ovat Helmut Kohlin \najat, kun Saksa n\u00e4htiin viel\u00e4 pienempien j\u00e4senvaltioiden asianajajana. \nMutta jopa isot maat kuten Italia tarjoavat v\u00e4h\u00e4n tilaa empatialle. Maan\n suurten ongelmien edess\u00e4 esiintyy molemmilta tuomittavaa \nk\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4, jolla on vaikutuksia vihan ja pilkan ajamiin \nkommentteihin lehdist\u00f6- ja keskusteluohjelmissa.<\/p>\n\n\n\n Yhdysvalloissa opettava saksalainen politiikantutkija Jan-Werner \nM\u00fcller puhuu yhteydest\u00e4 populismin ja teknokraattisen elitistisemm\u00e4n \neliitin v\u00e4lill\u00e4. T\u00e4m\u00e4n mukaan populistit ja teknokraattinen eliitti \njakavat yhteisen pohjan: Molemmat suosivat otaksuttua tehokkuuta, \nyksinkertaistamista ja nopeita p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. He yritt\u00e4v\u00e4t rajata tai jopa \ntuhota\u201dlille demokratin\u201d assosiatiivisia ja korporatistisia rakenteita. \nHeid\u00e4n yhteinen vihollisensa on moniarvoisuus.<\/p>\n\n\n\n Euroopan yhteydess\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 \u201dpoliittinen systeemi \nEuroopan unioni\u201c tarjoaa varman tilan valtioneuvoston kanslioiden \n\u201dvaihtoehdottomaan toimintaan\u201d. Saksalainen Eurooppa-koordinaatio on \nt\u00e4ynn\u00e4 yhteensopimattomia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 , etenkin koskien EU:n \nsekundaarilains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4, joita sis\u00e4markkinat tarvitsevat. Joskus Saksa \nei p\u00e4\u00e4t\u00e4 ollenkaan (\u201dGerman disease<\/em>\u201d) tai ei p\u00e4\u00e4t\u00e4 selke\u00e4sti (kuten Liittovaltion maatalousministeri glyfosaatti-p\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4 kanssa).<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4 on etenkin sen takia ik\u00e4v\u00e4\u00e4, koska Saksan demokratia on \nriippuvainen kompromisseista ja yhdenmukaisuudesta. T\u00e4ss\u00e4 n\u00e4en yhteyksi\u00e4\n esimerkiksi Tanskaan. Ne yhteiskunnan ryhm\u00e4t, jotka eiv\u00e4t sitoudu \nsherpojen tai EU-kommission p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon valmisteluun , ovat skeptisi\u00e4 \neurooppalaista integraatioprojektia kohtaan. Sosiaaliset ja \nyhteiskunnalliset saavutukset, mutta my\u00f6s omat kiinnostukset ovat heid\u00e4n\n mielest\u00e4\u00e4n vaarassa. Saksassa seurauksena on kaipuu tulla suureksi \nneutraaliksi Sveitsiksi, joka hy\u00f6tyy, mutta my\u00f6s sulkeutuu ja on \nitseriittoinen. Silm\u00e4t kiinni eik\u00e4 mit\u00e4\u00e4n tule tapahtumaan.<\/p>\n\n\n\n Toisin ilmaistuna: my\u00f6s median huomion vahvistama EU-huippukokouksen \nsysteemi (joka on sherpakratian kantama) sopii paremmin presidenttiin \nkeskittyneeseen (pr\u00e4sidial-zentralistisch) j\u00e4senvaltioon kuten Ranskaan \nkuin korporatistis-moninaiseen (korporatistisch-vielf\u00e4ltig) EU-j\u00e4seneen \n(Saksaan).<\/p>\n\n\n\n T\u00e4ss\u00e4 kohtaa siirryn ajankohtaiseen tulevaisuudenkeskusteluun! Kiitos\n Emmanuel Macronin: Proeurooppalainen vaalikampanja voi tuottaa \ntuloksia. Vahva ranskalainen presidentti on proeurooppalaisesti \nesiintyv\u00e4 vaikuttaja, joka nauttii korkeimmista kannatusluvuista \nSaksassa. Min\u00e4kin olen varttunut eurooppalais-ranskalaisen vaikutuksen \nalla saksalaisessa pikkukaupungissa. Molemmat isois\u00e4ni olivat \nsotavankeina Ranskassa. Minun iso\u00e4itini piti pitk\u00e4\u00e4n yll\u00e4 yhteyksi\u00e4 \nlothringilaisiin talonis\u00e4ntiin, joiden luona isois\u00e4ni Fritzin oli oltava\n t\u00f6iss\u00e4. Olen todella kiitollinen saksalais-ranskalaisesta yst\u00e4vyydest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Europ\u00e4ische Bewegung Saksassa ja Ranskassa n\u00e4kev\u00e4t molempien maiden \nhistoriallisen yst\u00e4vyyden perusedellytyksen\u00e4 tai paremminkin \napumoottorina eurooppalaiselle demokratialle.<\/p>\n\n\n\n Molempien maiden huomio, hallitustoimet ja julkisuus vaikuttavat \nolevan t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 melkeinp\u00e4 sokeita muiden maiden tarpeille ja \nvaatimuksille, jos emme laske mukaan Puolaa. Syyt l\u00f6ytyv\u00e4t Saksan \u2013 \nkuten vihjasin \u2013 historiallisessa syyllisyydess\u00e4. Mutta my\u00f6s Alankomaat \nja Belgia ovat ohittaneet Saksan. Berliinin tasavallan \nEurooppa-politiikan diskurssissa ne esiintyv\u00e4t vain sivuten.<\/p>\n\n\n\n Toinen syy l\u00f6ytyy my\u00f6s saksalaisen Eurooppa-politiikan sis\u00e4isist\u00e4 \nvaltarakenteista: Suhteellisen pieni kanslerinvirka (28 \nEU-asiantuntijaa) voi sherpa-systeemin avulla toimia suhteellisen \nvapaasti sis\u00e4poliittisista vastoink\u00e4ymisist\u00e4 riippumatta ja leikki\u00e4 \nmuusta maasta vapaana p\u00e4\u00e4kaupunkilehdist\u00f6n kanssa. Ja t\u00e4m\u00e4n takia \nSaksassa puhutaan etusijassa kahdesta maasta, kun kyse on Euroopan \ntulevaisuudesta: Saksasta ja Ranskasta. Ennen oli viel\u00e4 Lontoo, mutta \nbritit ampuivat itsens\u00e4 valitettavasti syrj\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n Pahemmin: mantra, ett\u00e4 Merkelin olisi vihdoinkin vastattava Macronin \nEuroopan tulevaisuuden visioihin ei kulminoitunut laajaan v\u00e4ittelyyn \nparlamentissa tai lehdist\u00f6ss\u00e4 Euroopassa olevista moninaisista \nkiinnostuksista (tai hyvin j\u00e4senneltyihin dialogeihin kansalaisten ja \nsidosryhmien kanssa), vaan haastatteluun suuressa saksalaisessa \nlehdess\u00e4, maksumuurin takana. Liittokumppanin varakansleri reagoi t\u00e4n\u00e4 \np\u00e4ivin\u00e4 my\u00f6s pelk\u00e4ll\u00e4 haastattelulla. T\u00e4m\u00e4kin on sherpakratian \nvaikutusta. Lopuista p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n (kes\u00e4)kuun lopussa EU-huippukokouksessa \nBrysseliss\u00e4, jota juuri t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 valmistelevat vaitonaiset \nsherpat.<\/p>\n\n\n\n Ent\u00e4 muut maat kuten Suomi? Usein Saksassa harmitellaan, ett\u00e4 pienet \nmaat piiloutuvat ison Saksan taakse aina silloin, kun se ajaa heid\u00e4n \nintressej\u00e4\u00e4n. Minulle kertoi kerran er\u00e4s saksalaisen \nliittotalousministerin neuvonantaja, kuinka oudosti neuvoston istunnot \nECOFIN-neuvostossa menev\u00e4t: saksalainen puhuu ja suurin osa muista \nvaikenee, mutta eiv\u00e4t sitten halua esiinty\u00e4 vastuullisina kansallisten \nkameroiden edess\u00e4. Liittohallitus tiet\u00e4\u00e4 siten, ett\u00e4 saatuaan sovittua \nasian \u00c9lys\u00e9e-palatsin kanssa Ranskassa, se voi vied\u00e4 paljon l\u00e4pi Saksan \nsis\u00e4isesti. Ilman vaihtoehtoja.<\/p>\n\n\n\n Pariskunta Aue perusti 1985 s\u00e4\u00e4ti\u00f6n, koska he halusivat edist\u00e4\u00e4 \nEuroopan moninaisuutta. T\u00e4ss\u00e4 min\u00e4 pid\u00e4n eritysesti suuntautumisesta \nomaan \u00e4idinkieleeni, mit\u00e4 ei todellakaan saa samaistaa kansallisvaltion \nkanssa. Suurin osa westfalenilaisista esivanhemmistani puhui Hansan \nkielt\u00e4, ja opin, ett\u00e4 sille Helsinginkin olemassaolo perustuu. \nRuotsalaiset tarvitsivat kilpailusataman alasaksaa\/tanskaa puhuvalle \nRevalille\/Tallinnalle. Kyll\u00e4, kauppa loi konflikteja, mutta useimmiten \nse oli voimavara rauhalliseen kilpailuun ja integraatioon.<\/p>\n\n\n\n Europ\u00e4ische Bewegung Internationalille ja Saksalle Euroopan \nmoninaisuus perustuu siten vapaissa demokratioissa tapahtuvaan \nmoniarvoiseen kilpailuun ja nuoreen eurooppalaiseen demokratiaan. Meid\u00e4n\n on p\u00e4rj\u00e4tt\u00e4v\u00e4 autoritaarisia systeemej\u00e4 ja niiden pelitapoja vastaan \nEU:n ulko- ja sis\u00e4puolella. Lukum\u00e4\u00e4r\u00e4lt\u00e4\u00e4n 244 j\u00e4senj\u00e4rjest\u00f6n \u2013 \ntalousj\u00e4rjest\u00f6ist\u00e4 ja ammattiyhdistysliikkeen, ymp\u00e4rist\u00f6n ja \nhyvinvointij\u00e4rjest\u00f6jen yhteis\u00f6ist\u00e4 aina pieniin kansalaisyhdistyksiin \u2013 \nkonsensus edustaa samalla tavalla positiivista eurooppalaista \nvakaumusta kuin mit\u00e4 saksalaiset vastaavat Eurobarometrin kyselyss\u00e4. \nYleisesti hyv\u00e4 asia, mutta yksityiskohdissa kriittist\u00e4. Silti on \nrauhoittavaa, ett\u00e4 kilpailu k\u00e4\u00e4ntyy paremmiksi tuotteiksi.<\/p>\n\n\n\n \u201dMoninaisuudessaan yhdistynyt\u201c ylt\u00e4\u00e4 paljolti yli sen, mit\u00e4 Berliinin\n deklaraatio kuvaili 2007: \u201dme olemme onneksemme yhdistyneet\u201d. \nYhdistyminen merkitsee monien yhdistymist\u00e4, mutta ei vain \nj\u00e4senvaltioiden, vaan my\u00f6s yhteiskunnallisten ryhmien, v\u00e4hemmist\u00f6jen, \nenemmist\u00f6jen ja kauppaa ajavien kilpailijoiden sek\u00e4 ideoiden.<\/p>\n\n\n\n Laajennetaan yhdess\u00e4 hyvien demokraattisten voimien verkostoa. Ei \nluovuta valtiojohtajien ja virkamiehien viisauksista, mutta luotetaan \nvain kaksinkertaiseen demokraattiseen verkkoon, suuren valtiollisen \ndemokratian verkkoon, mutta my\u00f6s yhteiskunnan pienen demokratian \nverkostoon. Ja luodaan hajautettuja , rajoja ylitt\u00e4vi\u00e4 yhteyksi\u00e4, joita \neiv\u00e4t populistit ja nationalistit ikin\u00e4 p\u00e4\u00e4se kaatamaan.<\/p>\n\n\n\n Kiitos paljon huomiostanne.<\/p>\n","protected":false},"template":"","class_list":["post-764","aue-forum","type-aue-forum","status-publish","hentry"],"acf":[],"yoast_head":"\nEU-j\u00e4sen Saksa<\/h4>\n\n\n\n
Historiallisen tietoisuuden ja egoististen kiinnostusten v\u00e4lill\u00e4<\/h4>\n\n\n\n
Eurooppa teknokraattisen pakon ja populistien v\u00e4lill\u00e4<\/h4>\n\n\n\n
Saksalais-ranskalainen apumoottori tandemin sijaan<\/h4>\n\n\n\n