Aue-Symposium 11.6.2018 “Saksan EU-politiikka” puhujana Bernd H\u00fcttemann, p\u00e4\u00e4sihteeri Europ\u00e4ische Bewegung Deutschland.<\/p>\n\n\n\n
Sallittakoon minulle henkil\u00f6kohtainen avaus…<\/p>\n\n\n\n
1980\/90-luvulla nuorena l\u00e4nsisaksalaisena tunnistin kohtaamistani ennakkoluuloista, kenen isois\u00e4 oli taistellut mill\u00e4kin puolella. Oli hankalaa kohdata nuoria ihmisi\u00e4, jotka olivat kotoisin Saksan nimiss\u00e4 hy\u00f6k\u00e4tyist\u00e4 maista. Uuden yhten\u00e4isen Saksan ihme jatkuvasti muuttuvassa maanosassamme ei ollut pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n askel valtiolle, vaan my\u00f6s selviytymist\u00e4 vanhaa vihollista kohtaan kohdistuneista ennakkoluuloista.<\/p>\n\n\n\n
Mutta viel\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4mpi\u00e4 kohtaamisiani olivat ennakkoluulottomat ihmiset: kreikkalainen, joka sai minut tuntemaan, ett\u00e4 eurooppalainen integraatio olisi todellinen mahdollisuus saada Saksalle uutta tunnustusta. T\u00e4m\u00e4n kreikkalaisen nuorisoaktivistin eurooppalainen suuntaus oli ilmiselv\u00e4, mutta h\u00e4nenkin kohdalla huomasi aina, ett\u00e4 Saksa sai olla onnellinen olevansa mukana. N\u00e4in viel\u00e4 1989! Kuinka ironista, kun ajattelee monien saksalaisten nykyist\u00e4 ylimielisyytt\u00e4. Er\u00e4s suomalainen puolestaan antoi minulle k\u00e4sityksen siit\u00e4, mink\u00e4laista el\u00e4m\u00e4 olisi voinut olla, jos isois\u00e4ni eiv\u00e4t olisi hy\u00f6k\u00e4nneet toisiin maihin. H\u00e4n antoi minulle voimaa ja rohkeutta katsoa tulevaisuuteen ja puolusti aina yst\u00e4v\u00e4llisesti, mutta p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4isesti tasavertaisia mahdollisuuksia ja asettui ennakkoluuloja vastaan. (T\u00e4n\u00e4\u00e4n suomalainen yst\u00e4v\u00e4ni ty\u00f6skentelee neuvonantajana Suomen opetushallituksessa.)<\/p>\n\n\n\n
N\u00e4m\u00e4 kohtaamani kreikkalainen ja suomalainen tasoittivat tiet\u00e4ni 1992 ensimm\u00e4iseen eurooppalaiseen, kokoaikaiseen ty\u00f6h\u00f6ni Brysseliss\u00e4, jossa brittil\u00e4inen allekirjoitti ty\u00f6sopimukseni.<\/p>\n\n\n\n
Miksi kerron t\u00e4st\u00e4? Oman sukupolveni l\u00e4nsisaksalaisten kokemus on yh\u00e4 k\u00e4sityksi\u00e4 muovaava. Jopa enemm\u00e4n: l\u00e4nsisaksalaisuus vaikuttaa yh\u00e4 it\u00e4saksalaisuuteen, kuten l\u00e4nsieurooppalaisuus it\u00e4eurooppalaisuuteen. T\u00e4ll\u00e4 l\u00e4nsimaisuuden dominanssilla, joka ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n tunnetta, on vaikutus koko Euroopan yhteisty\u00f6lle.<\/p>\n\n\n\n
Wende<\/em>-ajan seuraukset ovat vaimentumassa, mutta ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n hyv\u00e4\u00e4n suuntaan. Minun on kylmin v\u00e4rein tunnustettava, ett\u00e4 on saksalaisia parlamentaarikoita, jotka kutsuvat natsihirveyksi\u00e4 \u201dhistorian linnunpaskaksi\u201d.<\/p>\n\n\n\n On aika p\u00e4\u00e4osiolleni\u2026<\/p>\n\n\n\n Hyv\u00e4t naiset ja herrat ja etenkin arvoisa puheenjohtaja, tri Sinikka Salo!<\/p>\n\n\n\n Kiitos paljon kutsusta ja mahdollisuudesta keskustella kokeneessa seurassa kanssanne saksalaisesta Eurooppa-politiikasta.<\/p>\n\n\n\n Hyv\u00e4 rouva Salo, en ole varma, mink\u00e4 monista teht\u00e4vist\u00e4 ja nimikkeist\u00e4 valitsisin, mutta erityisesti kaksi tekiv\u00e4t minuun vaikutuksen: keskuspankkiiri ja Kansalliskirjaston kummi. Kutsu kummilta t\u00e4h\u00e4n vaikuttavaan kirjastoon on minulle suuri kunnia!<\/p>\n\n\n\n Aiheeni on saksalainen Eurooppa-politiikka.<\/p>\n\n\n\n Ensinn\u00e4kin se merkitsee yhden liittovaltion hallituksen Eurooppa-politiikkaa. Mutta haluan heti aluksi laajentaa n\u00e4k\u00f6kulmaa. Arvostamani rotterdamilainen politiikantutkija Rinus van Schendelen totesi (kirjassaan \u201dMachiavelli in Brussels\u201d) aivan oikein, ett\u00e4 j\u00e4senvaltiot ja j\u00e4senmaat eroavat toisistaan.<\/p>\n\n\n\n EU-j\u00e4sen Saksa<\/strong><\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4 kuulostaa saivartelulta. Sen takana on kuitenkin EU-j\u00e4senten kovin erilainen yhteiskunnallinen todellisuus. On eri tavoin kehittyneit\u00e4 julkis-yksityisten suhteiden malleja, joissa eiv\u00e4t pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n toimi valtiolliset tai osavaltiolliset edustajat, vaan my\u00f6s edustajia yhteiskunnallisista ryhmist\u00e4 mukaan lukien yksityistaloudet. Karkeasti ottaen EU-maat voidaan jakaa valtiojohtoisiin, korporativistisiin ja pluralistisiin, mutta silti moni yhteiskunnallinen ja taloudellinen todellisuus on vain vaikeasti luokiteltavissa.<\/p>\n\n\n\n Klassinen esimerkki valtiojohtoisesta maasta on Ranska teknokraattisine ja eliittisine johtoineen, jonka legitimoi kansanvallan yksinkertainen enemmist\u00f6. Pahat kielet puhuvat eliittien \u201dmeritokratiasta\u201d. Yh\u00e4 olemassa olevan viidennen tasavallan autoritaarinen olemus syntyi sis\u00e4llissota- ja terroritilanteesta siirtokuntien kanssa. Konsensushakuisuus, kest\u00e4v\u00e4sti itseorganisoidut yhteiskunnalliset ryhm\u00e4t tai parlamentarismi olivat ja ovat heikkoja.<\/p>\n\n\n\n Toisaalta Pohjoismaat ja BeNeLux-maat on erityisen pluralistisia demokratioita. Vanha skandinaavinen malli eri yhteiskunnallisten ryhmien v\u00e4lisest\u00e4 kilpailusta ja vahvasta hyvinvointivaltiosta tai Alankomaiden kuuluisa \u201dpolder model\u201d ykstityisten\/yhteiskunnallisten ja julkisten v\u00e4lill\u00e4 j\u00e4rjestetyist\u00e4 neuvotteluista ovat viime vuosikymmenten aikana heikentyneet deregulaation vuoksi \u2013 etenkin Ruotsissa \u2013 , mutta ovat silti yh\u00e4 olemassa.<\/p>\n\n\n\n Syv\u00e4sti eurooppalainen pluralistis-korporatiivinen malli t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 ja vahvistaa \u201dsuurta demokratiaa\u201d vaaleillaan tai kansan\u00e4\u00e4nestyksill\u00e4\u00e4n. Pluralismin korporatiivinen versio edustaa monimutkaista demokratian verkostoa, joka tarjoaa demokraattisesti kaikilla yhteiskunnan alueilla tasapainoa , \u201dchecks ja balances<\/em>\u201d.<\/p>\n\n\n\n Tanskalaiset kutsuvat t\u00e4t\u00e4 nimell\u00e4 lille demokrati<\/em>, \u201dpieni demokratia\u201d. Tanskalaiset tuottavat p\u00e4ivitt\u00e4in demokraattisia kompromisseja koulussa, ty\u00f6paikalla tai yhdistyksiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Samanaikaisesti ovat niin vahvat kuin pienetkin pohjoiset demokratiat taipuvaisia kansallisen vallan rajaukseen desentralisaation my\u00f6t\u00e4 ja suuntautumalla avoimille markkinoille.<\/p>\n\n\n\n Saksan liittotasavalta on historiallisesti t\u00e4ysin eri l\u00e4ht\u00f6asemassa: Liittotasavalta on toisaalta liian iso, ett\u00e4 se voisi antaa itselleen luvan avoimeen nationalismiin ja toisaalta se taas tunnistaa Westfalenin rauhassa vuonna 1648 perustetun konkordanssiin perustuvan yhteiskunnan: vahva federalismi, vahva parlamentarismi, vahva ty\u00f6markkinayhteisty\u00f6 pienen ja keskisuuren yritt\u00e4jyyden leimaamassa sosiaalisessa markkinataloudessa; vahva etenkin kahden kirkon kanssa yhdess\u00e4 toimiva hyvinvointij\u00e4rjestelm\u00e4 (joiden liitot muodostavat yhdess\u00e4 maan suurimman ty\u00f6nantajan), vahvasti ihmisiin vaikuttava yhdistysmaailma ja vahva julkisoikeudellinen samoin kuin yksityinen pankki- ja mediamaisema. (On muuten mahtavaa, ett\u00e4 saan t\u00e4n\u00e4\u00e4n keskustella erityisen suomalaisen Saksan tuntijan kanssa: Anna-Maija Mertens<\/em>. H\u00e4nell\u00e4 on varmaankin paljon kerrottavaa Transparency Deutschland \u2013yhdistyksen johtajana saksalaisen federalismin ambivalenssista, joko \u201dliittojenvaltio\u201d par excellence, tai \u201dlobbaustasavalta Saksasta\u201d.<\/p>\n\n\n\n Kaikkine valo- ja varjopuolineen Liittotasavalta on hyvin pluralistinen assosiatiivinen demokratia. Saksassa \u201dpieni demokratia\u201d n\u00e4hd\u00e4\u00e4n kuitenkin liian usein \u201dhiusten halkomisena \u201d. Ja t\u00e4ss\u00e4 piilee usein demokratian imago-ongelma. Demokratia on vaivalloista, ja populistit ja teknokraatit pit\u00e4v\u00e4t sit\u00e4 hirvitt\u00e4v\u00e4n ik\u00e4v\u00e4n\u00e4. Ei ole kaukaa haettua puhua t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 parlamentista \u201dl\u00f6rp\u00f6ttelyh\u00f6kkelin\u00e4\u201d. Natsien kielen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 kerroinkin jo.<\/p>\n\n\n\n Saksan Eurooppa-politiikan ymm\u00e4rt\u00e4miseksi on mielest\u00e4ni eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4 oivaltaa t\u00e4m\u00e4 EU-j\u00e4senmaa-Saksan moninainen luonne.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4ydennykseksi: Toisissa maisissa korporativismi on viel\u00e4 vahvempaa. Klassisena esimerkkin\u00e4 toimii yh\u00e4 It\u00e4valta, jossa ty\u00f6markkina- ja talouskamari (Arbeits- und Wirtschaftskammer) on olennainen osa valtiollista kaupank\u00e4ynti\u00e4. T\u00e4t\u00e4 kritisoidaan syyst\u00e4kin tomuiseksi ja vanhentuneeksi. Ehk\u00e4 t\u00e4m\u00e4 selitt\u00e4\u00e4 viimeisimm\u00e4t vaalitulokset Alppitasavallassa. Eri intressiryhmien suljetut yhteis\u00f6t \u201dclosed shops<\/em>\u201d, kuten ekonomisti Mancur Olsen toteaa, eiv\u00e4t vaikuta negatiivisesti pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n julkiseen mielipiteeseen. Ne heikent\u00e4v\u00e4t my\u00f6s luottamusta yhteiskunnassa.<\/p>\n\n\n\n Historiallisen tietoisuuden ja egoististen kiinnostusten v\u00e4lill\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n Perustusvuodestaan 1949 asti Liittotasavalta on vakiintunut \u201dyhdenvertaiseksi j\u00e4seneksi yhdistyneess\u00e4 Euroopassa\u201c. T\u00e4t\u00e4 valtiollista p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 se ei ole asettanut itselleen jalomielisyydest\u00e4\u00e4n: Viel\u00e4 opiskellessani 1990 loppututkintoani varten, kirjoitti tuolloin erityisen vaikutusvaltainen aikakauslehti Spiegel: \u201dMilloinka Saksasta tulee suvereeni?\u201d \u2013 Rehellisesti sanoen, en ole koskaan n\u00e4hnyt ilman Eurooppaa toimivaa, suvereenia Saksaa. T\u00e4st\u00e4 sulautetusta, jopa rajatusta suvereniteetista vaietaan tai moni ei pist\u00e4 sit\u00e4 merkille tai se jopa vastoin parempaa tietoa kiellet\u00e4\u00e4n. Paras esimerkki on my\u00f6s Saksasta: siell\u00e4 puhutaan harvoin kansalaisille v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti p\u00e4tevist\u00e4 EU-laeista, sen sijaan puhutaan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4yksist\u00e4. N\u00e4in kansalaisten sitoutuminen EU-lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n saadaan my\u00f6s Saksassa helpommin k\u00e4tketty\u00e4. T\u00e4t\u00e4 muuten hy\u00f6dynnettiin teknokraattisessa PR-kampanjassa, jolla pelastettiin Ranskan ja Alankomaiden tyrm\u00e4\u00e4m\u00e4 perustuslakisopimus Lissabonin sopimuksen \u201dkevytversiona\u201d.<\/p>\n\n\n\n Yhteismarkkinoiden perustusvuodesta 1992 l\u00e4htien \u2013 jo Kohlin my\u00f6h\u00e4isen vaiheen aikana \u2013 oli merkille pantavissa uusi ilmi\u00f6 : eurooppalainen edunvalvonta. Tai kuten min\u00e4 sen, tietoisen neutraalisti, ilmaisen: lobbaus EU:ssa. Koska Saksan edut ovat kuten jo todettu moninaiset, on erityisen monta saksalaista j\u00e4rjest\u00f6- ja yrityslobbaajaa, jotka suojelevat varsinkin saksalaisia erillisi\u00e4 intressej\u00e4 Euroopalta. Kyse oli aikaisesta varautumisesta eri tahoille, kuten s\u00e4\u00e4st\u00f6pankkien, virkamiesten tai kirkkojen asemalle koituville uhkille. 1990-luku oli alkua suurelle, intressien ohjaamalle Eurooppaskeptisismille Liittotasavallassa. N\u00e4ihin p\u00e4iviin asti lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4 johdetaan sen takia \u201dBrysselin Bandin\u201c kautta. Jos kaikki menee hyvin, asia esitet\u00e4\u00e4n saksalaisena saavutuksena, jos asiat menev\u00e4t huonosti on se Liittohallituksellekin \u201dBrysselin syyt\u00e4\u201d. Viel\u00e4 ennen suuria kriisej\u00e4 \u2013 finanssikriisi\u00e4, pakolaistulvaa \u2013 tunnelma saksalaisessa yhteiskunnassa ja taloudessa ei ollut en\u00e4\u00e4 yht\u00e4 positiivinen kuin ennen muurin murtumista ja sis\u00e4markkinoiden perustamista. Mutta nimenomaan kriisit vaikuttavat her\u00e4tt\u00e4neen uudestaan saksalaiset huomaamaan EU:n j\u00e4rkevyyden kokonaisuudessaan.<\/p>\n\n\n\n Saksassa 79 prosenttia tuoreimpaan Eurobarometri-kyselyyn vastanneista pit\u00e4\u00e4 EU-j\u00e4senyytt\u00e4 hyv\u00e4n\u00e4 asiana \u2013 melkein 10 prosenttia enemm\u00e4n kuin 2016. T\u00e4h\u00e4n on mielest\u00e4ni monta syyt\u00e4: yh\u00e4 historiaan liittyv\u00e4 proeurooppalainen asennoituminen, monen kriisin ehk\u00e4isy, Brexit ja pel\u00e4tyt ulkoa tulevat autoritaariset vaarat. Mutta Saksa voi etenkin taloudellisesti ep\u00e4suhtaisen hyvin. (Muuten: kuinka helposti perinteisesti proeurooppalainen asenne voi joutua vaaraan n\u00e4hd\u00e4\u00e4n nyky\u00e4\u00e4n Italiassa.) Saksa hy\u00f6tyy valtavan alhaisista koroista ja viennin ylij\u00e4\u00e4m\u00e4st\u00e4. Pelk\u00e4ll\u00e4 ahkeruudella ei saksalaista talousvoimaa voi selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Vaara piilee siin\u00e4, ett\u00e4 eurooppalaisen Saksan menestykset ovat ilman verkkoa ja suojaa: EU:n kannatusluvut ovat positiiviset, mutta horjuvat nopeasti, kun politiikka ei osallista parlamentteja ja yhteiskuntaa pysyv\u00e4mmin.<\/p>\n\n\n\n Eurooppa teknokraattisen pakon ja populistien v\u00e4lill\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n Kes\u00e4ll\u00e4 2017 sain suomalaisen toimittajan soiton Brysselist\u00e4. Kirjeenvaihtaja Helsingin Sanomista oli kuullut j\u00e4rjest\u00f6ni puheenjohtajan, tri Rainer Wendin varsin kriittisest\u00e4 mielipiteest\u00e4 tietyst\u00e4 Brysselin kanssa verkostoituneesta vaikutusvaltaisten EU-p\u00e4\u00e4kaupunkien miesten \u201dsherpakratiasta\u201d. Kyseess\u00e4 on oikeastaan tavallinen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 Eurooppa-politiikassa. Sherpat ovat useimmiten korkeita hallitusvirastojen osastop\u00e4\u00e4llik\u00f6it\u00e4, jotka neuvovat valtion johtoa n\u00e4iden valmistautuessa Eurooppa-neuvostoihin (eli EU-huippukokoukseen). Sherpat tuntevat toisensa todenn\u00e4k\u00f6isesti paremmin kuin omat eduskuntansa.<\/p>\n\n\n\n Termi \u201dsherpakrazia\u201c on entiselt\u00e4 italialaisten EU-asioiden valtiosihteerilt\u00e4 Sandro Gozilta, joka oli ilmeisesti itse liian usein poissuljettu pomonsa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4. Suomalainen journalisti ilmaisi dramaattisesti Helsingin sherpasta: \u201dSuomalainen ulkomaanpolitiikka on arvostetun, armottoman ja pel\u00e4tyn miehen ohjaama \u2013 H\u00e4n on toiminut viiden suomalaisen p\u00e4\u00e4ministerin alaisena, mutta silti h\u00e4nest\u00e4 ei ole olemassa edes Wikipedia-kirjoitusta.<\/em>\u201d Puhe oli Kare Halosesta, \u201dsuomalaisen valtioneuvoston EU-valiokunnan vaikutusvaltaisesta sihteerist\u00e4 ja suomalaisen p\u00e4\u00e4ministeri Juha Sipil\u00e4n neuvonantajasta<\/em>\u201d. Yksityiskohtaisen henkil\u00f6kuvan ilmestytty\u00e4 Helsingin Sanomissa, my\u00f6s Wikipediaan ilmestyi v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti esittely Kare Halosesta.<\/p>\n\n\n\n Minulla ei ole ep\u00e4ilyst\u00e4k\u00e4\u00e4n, etteik\u00f6 sherpoja tulisi olla. Tarvitaan asiantuntijoita, jotka valmistelevat kompromisseja my\u00f6s suljettujen ovien takana. Kysymys kuitenkin on, kuinka yll\u00e4 kuvaamani, eriytetty saksalainen demokratia \u2013 eik\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n se \u2013 voi yh\u00e4 toimia \u201dsherpa-regiimiss\u00e4\u201d.<\/p>\n\n\n\n Fakta on, ett\u00e4 klassinen diplomatia on joutunut sitten Lissabonin sopimuksen 2009 todelliseen kriisiin \u2013 euroopanlaajuisesti. Kun ulkoministerit eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 ole osallistuneet EU-huippukokouksiin, ovat valtion ja hallituksen p\u00e4\u00e4miehet melkein kaikkialla et\u00e4\u00e4ntyneet kansalaisten p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4 parlamenteissa ja assosiatiivissa demokratioissa.<\/p>\n\n\n\n Lis\u00e4ksi Saksassa on havaittavissa, ett\u00e4 isona maana se hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 yh\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n yhteyksi\u00e4 toisiin EU-j\u00e4senvaltioihin. Ohi ovat Helmut Kohlin ajat, kun Saksa n\u00e4htiin viel\u00e4 pienempien j\u00e4senvaltioiden asianajajana. Mutta jopa isot maat kuten Italia tarjoavat v\u00e4h\u00e4n tilaa empatialle. Maan suurten ongelmien edess\u00e4 esiintyy molemmilta tuomittavaa k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4, jolla on vaikutuksia vihan ja pilkan ajamiin kommentteihin lehdist\u00f6- ja keskusteluohjelmissa.<\/p>\n\n\n\n Yhdysvalloissa opettava saksalainen politiikantutkija Jan-Werner M\u00fcller puhuu yhteydest\u00e4 populismin ja teknokraattisen elitistisemm\u00e4n eliitin v\u00e4lill\u00e4. T\u00e4m\u00e4n mukaan populistit ja teknokraattinen eliitti jakavat yhteisen pohjan: Molemmat suosivat otaksuttua tehokkuuta, yksinkertaistamista ja nopeita p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. He yritt\u00e4v\u00e4t rajata tai jopa tuhota\u201dlille demokratin\u201d assosiatiivisia ja korporatistisia rakenteita. Heid\u00e4n yhteinen vihollisensa on moniarvoisuus.<\/p>\n\n\n\n Euroopan yhteydess\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 \u201dpoliittinen systeemi Euroopan unioni\u201c tarjoaa varman tilan valtioneuvoston kanslioiden \u201dvaihtoehdottomaan toimintaan\u201d. Saksalainen Eurooppa-koordinaatio on t\u00e4ynn\u00e4 yhteensopimattomia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 , etenkin koskien EU:n sekundaarilains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4, joita sis\u00e4markkinat tarvitsevat. Joskus Saksa ei p\u00e4\u00e4t\u00e4 ollenkaan (\u201dGerman disease<\/em>\u201d) tai ei p\u00e4\u00e4t\u00e4 selke\u00e4sti (kuten Liittovaltion maatalousministeri glyfosaatti-p\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4 kanssa).<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4 on etenkin sen takia ik\u00e4v\u00e4\u00e4, koska Saksan demokratia on riippuvainen kompromisseista ja yhdenmukaisuudesta. T\u00e4ss\u00e4 n\u00e4en yhteyksi\u00e4 esimerkiksi Tanskaan. Ne yhteiskunnan ryhm\u00e4t, jotka eiv\u00e4t sitoudu sherpojen tai EU-kommission p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon valmisteluun , ovat skeptisi\u00e4 eurooppalaista integraatioprojektia kohtaan. Sosiaaliset ja yhteiskunnalliset saavutukset, mutta my\u00f6s omat kiinnostukset ovat heid\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n vaarassa. Saksassa seurauksena on kaipuu tulla suureksi neutraaliksi Sveitsiksi, joka hy\u00f6tyy, mutta my\u00f6s sulkeutuu ja on itseriittoinen. Silm\u00e4t kiinni eik\u00e4 mit\u00e4\u00e4n tule tapahtumaan.<\/p>\n\n\n\n Toisin ilmaistuna: my\u00f6s median huomion vahvistama EU-huippukokouksen systeemi (joka on sherpakratian kantama) sopii paremmin presidenttiin keskittyneeseen (pr\u00e4sidial-zentralistisch) j\u00e4senvaltioon kuten Ranskaan kuin korporatistis-moninaiseen (korporatistisch-vielf\u00e4ltig) EU-j\u00e4seneen (Saksaan).<\/p>\n\n\n\n Saksalais-ranskalainen apumoottori tandemin sijaan<\/strong><\/p>\n\n\n\n T\u00e4ss\u00e4 kohtaa siirryn ajankohtaiseen tulevaisuudenkeskusteluun! Kiitos Emmanuel Macronin: Proeurooppalainen vaalikampanja voi tuottaa tuloksia. Vahva ranskalainen presidentti on proeurooppalaisesti esiintyv\u00e4 vaikuttaja, joka nauttii korkeimmista kannatusluvuista Saksassa. Min\u00e4kin olen varttunut eurooppalais-ranskalaisen vaikutuksen alla saksalaisessa pikkukaupungissa. Molemmat isois\u00e4ni olivat sotavankeina Ranskassa. Minun iso\u00e4itini piti pitk\u00e4\u00e4n yll\u00e4 yhteyksi\u00e4 lothringilaisiin talonis\u00e4ntiin, joiden luona isois\u00e4ni Fritzin oli oltava t\u00f6iss\u00e4. Olen todella kiitollinen saksalais-ranskalaisesta yst\u00e4vyydest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Europ\u00e4ische Bewegung Saksassa ja Ranskassa n\u00e4kev\u00e4t molempien maiden historiallisen yst\u00e4vyyden perusedellytyksen\u00e4 tai paremminkin apumoottorina eurooppalaiselle demokratialle.<\/p>\n\n\n\n Molempien maiden huomio, hallitustoimet ja julkisuus vaikuttavat olevan t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 melkeinp\u00e4 sokeita muiden maiden tarpeille ja vaatimuksille, jos emme laske mukaan Puolaa. Syyt l\u00f6ytyv\u00e4t Saksan \u2013 kuten vihjasin \u2013 historiallisessa syyllisyydess\u00e4. Mutta my\u00f6s Alankomaat ja Belgia ovat ohittaneet Saksan. Berliinin tasavallan Eurooppa-politiikan diskurssissa ne esiintyv\u00e4t vain sivuten.<\/p>\n\n\n\n Toinen syy l\u00f6ytyy my\u00f6s saksalaisen Eurooppa-politiikan sis\u00e4isist\u00e4 valtarakenteista: Suhteellisen pieni kanslerinvirka (28 EU-asiantuntijaa) voi sherpa-systeemin avulla toimia suhteellisen vapaasti sis\u00e4poliittisista vastoink\u00e4ymisist\u00e4 riippumatta ja leikki\u00e4 muusta maasta vapaana p\u00e4\u00e4kaupunkilehdist\u00f6n kanssa. Ja t\u00e4m\u00e4n takia Saksassa puhutaan etusijassa kahdesta maasta, kun kyse on Euroopan tulevaisuudesta: Saksasta ja Ranskasta. Ennen oli viel\u00e4 Lontoo, mutta britit ampuivat itsens\u00e4 valitettavasti syrj\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n Pahemmin: mantra, ett\u00e4 Merkelin olisi vihdoinkin vastattava Macronin Euroopan tulevaisuuden visioihin ei kulminoitunut laajaan v\u00e4ittelyyn parlamentissa tai lehdist\u00f6ss\u00e4 Euroopassa olevista moninaisista kiinnostuksista (tai hyvin j\u00e4senneltyihin dialogeihin kansalaisten ja sidosryhmien kanssa), vaan haastatteluun suuressa saksalaisessa lehdess\u00e4, maksumuurin takana. Liittokumppanin varakansleri reagoi t\u00e4n\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4 my\u00f6s pelk\u00e4ll\u00e4 haastattelulla. T\u00e4m\u00e4kin on sherpakratian vaikutusta. Lopuista p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n (kes\u00e4)kuun lopussa EU-huippukokouksessa Brysseliss\u00e4, jota juuri t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 valmistelevat vaitonaiset sherpat.<\/p>\n\n\n\n Ent\u00e4 muut maat kuten Suomi? Usein Saksassa harmitellaan, ett\u00e4 pienet maat piiloutuvat ison Saksan taakse aina silloin, kun se ajaa heid\u00e4n intressej\u00e4\u00e4n. Minulle kertoi kerran er\u00e4s saksalaisen liittotalousministerin neuvonantaja, kuinka oudosti neuvoston istunnot ECOFIN-neuvostossa menev\u00e4t: saksalainen puhuu ja suurin osa muista vaikenee, mutta eiv\u00e4t sitten halua esiinty\u00e4 vastuullisina kansallisten kameroiden edess\u00e4. Liittohallitus tiet\u00e4\u00e4 siten, ett\u00e4 saatuaan sovittua asian \u00c9lys\u00e9e-palatsin kanssa Ranskassa, se voi vied\u00e4 paljon l\u00e4pi Saksan sis\u00e4isesti. Ilman vaihtoehtoja.<\/p>\n\n\n\n Pariskunta Aue perusti 1985 s\u00e4\u00e4ti\u00f6n, koska he halusivat edist\u00e4\u00e4 Euroopan moninaisuutta. T\u00e4ss\u00e4 min\u00e4 pid\u00e4n eritysesti suuntautumisesta omaan \u00e4idinkieleeni, mit\u00e4 ei todellakaan saa samaistaa kansallisvaltion kanssa. Suurin osa westfalenilaisista esivanhemmistani puhui Hansan kielt\u00e4, ja opin, ett\u00e4 sille Helsinginkin olemassaolo perustuu. Ruotsalaiset tarvitsivat kilpailusataman alasaksaa\/tanskaa puhuvalle Revalille\/Tallinnalle. Kyll\u00e4, kauppa loi konflikteja, mutta useimmiten se oli voimavara rauhalliseen kilpailuun ja integraatioon.<\/p>\n\n\n\n Europ\u00e4ische Bewegung Internationalille ja Saksalle Euroopan moninaisuus perustuu siten vapaissa demokratioissa tapahtuvaan moniarvoiseen kilpailuun ja nuoreen eurooppalaiseen demokratiaan. Meid\u00e4n on p\u00e4rj\u00e4tt\u00e4v\u00e4 autoritaarisia systeemej\u00e4 ja niiden pelitapoja vastaan EU:n ulko- ja sis\u00e4puolella. Lukum\u00e4\u00e4r\u00e4lt\u00e4\u00e4n 244 j\u00e4senj\u00e4rjest\u00f6n \u2013 talousj\u00e4rjest\u00f6ist\u00e4 ja ammattiyhdistysliikkeen, ymp\u00e4rist\u00f6n ja hyvinvointij\u00e4rjest\u00f6jen yhteis\u00f6ist\u00e4 aina pieniin kansalaisyhdistyksiin \u2013 konsensus edustaa samalla tavalla positiivista eurooppalaista vakaumusta kuin mit\u00e4 saksalaiset vastaavat Eurobarometrin kyselyss\u00e4. Yleisesti hyv\u00e4 asia, mutta yksityiskohdissa kriittist\u00e4. Silti on rauhoittavaa, ett\u00e4 kilpailu k\u00e4\u00e4ntyy paremmiksi tuotteiksi.<\/p>\n\n\n\n \u201dMoninaisuudessaan yhdistynyt\u201c ylt\u00e4\u00e4 paljolti yli sen, mit\u00e4 Berliinin deklaraatio kuvaili 2007: \u201dme olemme onneksemme yhdistyneet\u201d. Yhdistyminen merkitsee monien yhdistymist\u00e4, mutta ei vain j\u00e4senvaltioiden, vaan my\u00f6s yhteiskunnallisten ryhmien, v\u00e4hemmist\u00f6jen, enemmist\u00f6jen ja kauppaa ajavien kilpailijoiden sek\u00e4 ideoiden.<\/p>\n\n\n\n Laajennetaan yhdess\u00e4 hyvien demokraattisten voimien verkostoa. Ei luovuta valtiojohtajien ja virkamiehien viisauksista, mutta luotetaan vain kaksinkertaiseen demokraattiseen verkkoon, suuren valtiollisen demokratian verkkoon, mutta my\u00f6s yhteiskunnan pienen demokratian verkostoon. Ja luodaan hajautettuja , rajoja ylitt\u00e4vi\u00e4 yhteyksi\u00e4, joita eiv\u00e4t populistit ja nationalistit ikin\u00e4 p\u00e4\u00e4se kaatamaan.<\/p>\n\n\n\n Kiitos paljon huomiostanne.<\/p>\n","protected":false},"template":"","class_list":["post-1059","symposium","type-symposium","status-publish","hentry"],"acf":[],"yoast_head":"\n