Aue-Säätiön puheenjohtajan, VTT Sinikka Salon puhe säätiön 35-vuotisjuhlassa 4.3.2020
05.04.2020Hyvät juhlavieraat
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 35 vuotta siitä, kun Ulla ja Theodor Aue perustivat säätiömme. Olette lämpimästi tervetulleet juhlimaan tätä. Juhlamme on samalla palkintojuhla, jossa jaamme kaikkiaan neljä tunnustusta työstä yhteisen Eurooppamme, sen arvojen ja saksan kielen hyväksi.
***
Theodor Aue, säätiömme perustaja oli suomalainen liikemies, jolla oli juuret Saksassa. Hän oli kosmopoliitti ja eurooppalainen, jolle oli tärkeää − toisen maailmansodan tuhojen jälkeen – vaalia sitä eurooppalaisuutta, jonka monimuotoisuus ja kauneus olivat hänelle varhaisina nuoruusvuosina välittyneet saksalaisen kulttuurin ja saksan kielen kautta. Paitsi rakkaus tähän kulttuuriin ja sen vahvistaminen suomalaisten tietoisuudessa hänelle oli tärkeää tutkia Euroopan historiaa ja moninaisuutta ja ammentaa siitä oppia tulevaisuuteen Euroopan kansojen rauhanomaisen rinnakkaiselon varmistamiseksi yli kansallisvaltioiden rajojen. Aue-Säätiön toiminnassa onkin painottunut saksan kielen taidon vaalimisen ohella historiantutkimus saksankielisen kulttuurin vaikutuksesta ensisijaisesti Suomessa, mutta laajemminkin Itämeren alueella. Aue-Säätiön omassa, pääosin saksankielisessä julkaisusarjassa on tähän mennessä julkaistu tämän tutkimustyön tuloksena kaikkiaan 40 julkaisua.
Perimmiltään Aue-Säätiön tehtävä on edelleen sama kuin säätiötä perustettaessa. Toimintaympäristö on kuitenkin muuttunut. Viimeaikoina on käynyt yhä ilmeisemmäksi, että yhteiskuntiamme ja koko länsimaista liberaalia demokratiaa ja jopa planeettamme säilymistä ovat haastamassa ennennäkemättömät uhat, joiden torjumiseen myös kansalaisyhteiskunnan on tartuttava. Arvokeskustelu, keskustelu liberaalin demokratian arvojen puolustamiseksi on jälleen välttämätöntä, kun ihmisarvoa vähättelevä ja yksilön vapauksia rajoittava totalitarismi on uudelleen vahvistumassa maanosamme ulkopuolella – ja jopa EU:n sisällä. Emme saa antautua populismille. On huolehdittava Eurooppamme yhtenäisyydestä ja vapaudesta.
Tämä velvoittaa myös Aue-Säätiötä – sen perustajan, Theodor Auen hengessä. Liberaalin demokratian puolustus ja sivistys ovat Aue-Säätiön toiminnassa aivan keskiössä. Me haluamme edistää argumenttien kilvoittelua, ajatusten vapaata lentoa ja suvaitsevaisuutta, tietoa ja siihen pohjautuvia innovaatioita. Myös tänään jakamamme palkinnot välittävät näitä arvoja.
***
Vuosien hyvän sijoitustoiminnan myötä Aue-Säätiön taloudellinen pohja on vahvistunut ja näin antanut säätiölle mahdollisuuksia laajempaan toimintaan. Jos resurssimme eivät edelleenkään riitä kaiken kattaviin ”ruohonjuuritason” projekteihin, voimme hyvin kohdennetuilla toimilla ja yhteistyöllä aikaansaada positiivisia liikahduksia hyvän puolesta ja kerrannaisvaikutuksina vahvistaa sivistystä.
Viime vuonna säätiössä myös tehtiin perinpohjainen hallinnon modernisointi samalla kun säätiön visiossa ja strategiassa vahvistettiin toiminnan painopisteen siirtyminen ajankohtaisempiin kysymyksiin saksankielisen Euroopan ja Suomen välisessä vuorovaikutuksessa. Emme tietenkään luovu historian tutkimuksestamme, mutta laajennamme omassa julkaisusarjassamme julkaistavien tutkimusten ja siihen liittyvän seminaaritoiminnan määrittelyä kattamaan myös ajankohtaisemman ja laajemman kulttuurisen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen. Samalla vahvistimme, että pidämme julkaisusarjassamme saksankielisenä eli tavoittelemme niillä saksankielistä asiantuntija- ja tiedeyhteisöä – tuemme näin saksan kielen käyttöä tieteen kielenä.
***
Kuten edellä viittasin, aikamme keskeiset kysymykset, kuten ilmaston lämpenemisen estäminen, digitalisaation ja tekoälyn hyödyntäminen yhteiskuntiemme parhaaksi, demokratiamme suojaaminen valeuutisilta ja kyberhyökkäyksiltä ym. vaikeasti määriteltävät kehityskulut edellyttävät tieteen ja politiikan ratkaisuja, aktiivisia toimia meiltä kaikilta – kansalaisyhteiskunnalta, järjestöiltä, yrityksiltä. Näissä globaalin tason kysymyksissä tarvitaan monen tason ratkaisuja. Me vapaan Euroopan kansalaiset asetamme suuria odotuksia EU:lle, joka Brexitin jälkeenkin edustaa yli 400 milj. asukasta. Ymmärrämme, että Suomea isommatkaan jäsenvaltiot eivät yksin tule huomioonotetuksi globaalilla tasolla, jossa totalitaariset titaanit tömistelevät! Kansalaisten keskuudessa EU on mielipidemittausten mukaan suositumpi kuin koskaan, mutta jäsenmaiden poliitikot tuntuvat edelleenkin toimivan lyhytnäköisesti äänekkään kansallismielisen populismin vankina.
Perimmiltään kansalaiset odottavat Euroopalta yhtenäisyyttä ja yhteisymmärrystä, jota vuorovaikutus Suomen ja saksankielisen Euroopan kanssa edistää. Tässä Aue-Säätiö voi ja sen velvollisuus on olla mukana.
Olemmekin olleet itse aloitteellisia ja järjestämässä korkean tason verkostotapaamisia mm. teollisen internetin, ilmastopolitiikan ja EU-politiikan alueella ja tukemassa yhteistyöverkostoja mm. faktantarkistuksessa, tekoälyn ja etiikan pohdinnoissa. Panostamme lisääntyvästi projekteihin joilla tuodaan suomalaisten tietoisuuteen saksankielisessä Euroopassa käytävää keskustelua näistä keskeisistä aiheista. Järjestämme korkean tason Aue-Symposiumeja, joihin puhujiksi kutsumme asiantuntijoita Saksasta, Itävallasta, Sveitsistä. Aiheet liittyvät tänä vuonna mm. energiapolitiikkaan ja sen uusiin mahdollisuuksiin ja kulttuurin merkitykseen ja kasvavaan rooliin kaikkialla yhteiskunnassa. Viimemainittua tematiikkaa tullaan tänä vuonna käsittelemään saksankielisessä Euroopassa ja Suomessa ilmestyneiden parhaiden tietokirjojen valossa. Suuri projekti on myös Aue-Säätiön uuden suomenkielisen vuosijulkaisun lanseeraaminen loppuvuodesta.
Ja luonnollisesti ponnistelemme edelleen saksan kielen merkityksen ja taidon lisäämiseksi. Sakslaattori-robottimme – johon voitte tutustua YouTubesta ja nettisivuiltamme – vie tätä viestiä kilpailujen ym. kautta. Myös pitämällä tämän juhlamme saksaksi haluamme viestiä monipuolisen kielitaidon merkityksestä. On erityisen tärkeää pystyä seuraamaan EU:n asioita ja EU-politiikkaa suoraan sisältä päin – myös suoraan saksankielisistä medioista. Euroopassa saksaa puhuu yli 100 miljoonaa ihmistä. Vaikka teknologia on tuonut käyttöömme hienoja apuvälineitä kielen kääntämiseen, kielitaito ei ole pelkästään mekaanista kääntämistä – katsokaa vaikka Sakslaattori-videomme. Kielitaito edesauttaa kulttuurista ymmärtämystä ja yleissivistystä – ja on hauskaa. Saksan kielen osaaminen vahvistaa saksankielisen Euroopan kansalaisten ja suomalaisten vuosisataista tärkeää yhteydenpitoa ja ystävyyttä.
Säätiömme haluaa elää ajassa Theodor Auen hengessa. Haluamme edistää sitä, mikä on ”totta, kaunista ja hyvää”. Tartumme tärkeisiin kysymyksiin, joiden kautta tuodaan esiin ja puolustetaan yhteistä Eurooppaamme ja sen arvoja – Aus Leidenschaft zu unserem Europa und der deutschen Sprache. Tähän toimintaan Aue-Säätiöllä riippumattomana ja ketteränä yksityisenä säätiönä on hyvät edellytykset.
Hyvä juhlayleisö
Kun suunnittelimme tätä juhlaa ja palkintojen jakoa Aue-Säätiön hallituksessa halusimme viettää sen korostetusti klassisen musiikin merkeissä näin myös muistuttaen ja musiikkiyhteyksiemme pitkistä siteistä saksankieliseen Eurooppaan ja
klassisen musiikin merkityksestä eurooppalaiselle identiteetillemme. Musiikkielämämme syntyyn 1800-luvulla vaikuttivat lähes yksinomaan saksalaiset ja itävaltalaiset kapellimestarit ja opettajat. Myös viime vuosisadan alun säveltäjämme olivat opissa ja inspiraatiota saamassa pääasiassa Wienissä, Berliinissä, Leipzigissa. Kulttuuritoimittaja, tietokirjailija Vesa Sirénin sanoin: ”suomalaisen musiikki-ihmeen juuret ovat saksankielisessä Euroopassa”.
Nykyisin suomalaiset aikalaismuusikot: säveltäjät, kapellimestarit, laulajat esiintyvät saksankielisessä Euroopassa jopa enemmän kuin näiden maiden aikalaismuusikot Suomessa! Klassinen musiikki on puhutteleva yhteys edelleenkin Suomen ja saksankielisen Euroopan vuorovaikutuksessa. Se tuli hyvin esiin myös kun säätiömme – sponsoreiden ja yhteistyökumppaneittensa kanssa – organisoi Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi ”Finnland 100 Jahre – vivace, crescendo – tapahtumia eri puolilla saksankielistä Eurooppaa keskiössä Vesa Sirénin hieno lähes 1000-sivuisen teos ”Suomalaiset kapellimestarit”, joka juhlavuoden kunniaksi ilmestyi saksankielisenä!
Hyvät naiset ja herrat!
Juhlapaikkamme Hotelli Kämp edusti valmistuessaan 1887 Helsingissä ennennäkemätöntä loistoa, ”mannermaisuutta” ja ”kosmopoliittisuutta” ja siitä tuli heti kaupungin seura/huvielämän keskus, jossa kävivät – tai pikemminkin viettivät aikaa – myös ”kaikki” merkittävät kulttuurielämän vaikuttajamme. Kukapa ei olisi kuullut anekdootteja esim. Fredrik Paciuksen tai Jean Sibeliuksen juhlinnasta täällä! Hotellin historia on monivaiheinen, mutta edelleenkin Kämp on maankuulu, ja Peilisali arvokas osoite juhlalle. Mielestämme paikka sopii hyvin kulttuurijuhlamme kehykseksi.
Aue-Säätiön puolesta toivotan kaikille hyvää juhlaa!