Minna Maijala ym.: Saksan kieltä on opiskeltu Turun yliopistossa jo 100 vuoden ajan – juhlaviikkoa vietettiin lokakuussa
03.11.2025Turun yliopiston saksan oppiaineen juhlaviikkoa vietettiin 6.–10. lokakuuta. Juhlaviikolla oli monipuolisesti ohjelmaa saksan kielen ja kulttuurin ystäville. Viikko huipentui perjantaina 10. lokakuuta järjestettävään juhlaseminaariin ja -illalliseen, jotka kokosivat yhteen asiantuntijoiden, harrastajien ja juhlavieraiden joukon. Juhlaviikon tapahtumat mahdollisti Aue-Säätiön tuki.
Saksan opiskelu Turussa avasi ovia Eurooppaan
Saksan kieli Suomessa on kokenut kuluneiden sadan vuoden aikana suuria muutoksia. Ennen toista maailmansotaa saksan kieli oli tärkeä tieteen kielenä, ja sen asemaa voisi ehkä jopa kuvata elitistiseksi. Toiseen maailmansotaan saakka saksan kieli oli tiedemaailman yhteinen kieli, lingua franca. 1900-luvun alkupuolella suuri osa suomalaisista väitöskirjoista kirjoitettiin saksaksi. Saksan kielellä oli erityisen merkittävä asema luonnontieteissä, kuten kemiassa ja biologiassa, sekä fennougristiikassa. Myös lääketieteessä julkaistiin pääosin saksaksi – esimerkiksi Arvo Ylpön tuotannossa on paljon saksankielistä tutkimusta.
Saksan kielen opetus alkoi Turun yliopistossa 100 vuotta sitten vuonna 1925. Suomenkielinen Turun yliopisto oli perustettu vähän aikaisemmin, vuonna 1920. Saksan kielen oppituoli perustettiin kieliaineista ensimmäisten joukossa. Esimerkiksi englannin oppituoli perustettiin vasta 1940-luvulla. Opetuksen alkuaikoina saksan kieltä opiskeltiin nk. pro exercitio -harjoituksissa (ks. kuva), jotka olivat osa kieltenopetuksen varhaista käytäntöä suomalaisissa yliopistoissa. Ne olivat harjoituksia, jotka tukivat opiskelijoiden käytännön kielitaitoa sisältäen esimerkiksi käännöstehtäviä, keskusteluharjoituksia tai kirjallisia tuotoksia saksan kielellä. Niissä harjoiteltiin myös omien tuotosten puolustamista ja muiden opiskelijoiden tekstien opponointia, mikä on nykyään vielä tavallista kandi- ja graduseminaareissa.
Saksan kielen professoreista voisi nostaa esiin Emil Öhmannin, joka hoiti saksan kielen oppituolia kaksi vuosikymmentä, oppituolin perustamisesta vuoteen 1944 saakka. Hänen nimensä on tuttu monille tämänhetkisille saksan kielen tutkijoille ja jatko-opiskelijoille professorin nimeä kantavan säätiön ansiosta. Juhlaseminaarin aikana yleisöltä kysyttiin, kuinka moni oli saanut Emil Öhmannin säätiön apurahan – ja useita käsiä nousi ylös, mikä osoitti hänen perintönsä jatkuvan merkityksen saksan kielen tutkimuksessa.
Toinen maailmansota ja kansallissosialismi muuttivat saksan kielen asemaa taas toiseen suuntaan. Yhdysvalloista tuli johtava valtio, ja sitä myöten englannin kieli vähitellen 1950-luvulta alkaen valtasi saksalta aseman ensimmäisenä vieraana kielenä suomalaisissa kouluissa. Muutos ei kuitenkaan tapahtunut yhtäkkiä, vaan vielä 1960-luvulla saksan kieli oli hyvin monen suomalaisen ensimmäisenä oppima vieras kieli. Germanistinen tutkimus alkoi 1960-luvulla painottua yhä enemmän nykykielen synkronisiin ilmiöihin, kuten fraseologiaan, leksikografiaan, syntaksiin ja kontrastiiviseen kielentutkimukseen, aiempien historiallis-filologisten aiheiden sijaan. 2000-luvulle siirryttäessä tutkimuskenttä monipuolistui merkittävästi. Nykyisin keskiöön ovat nousseet pragmaattiset lähestymistavat sekä yhteiskunnallisia diskursseja tarkasteleva kielentutkimus, jotka tarkastelevat kielen käyttöä osana laajempia sosiaalisia ja kulttuurisia konteksteja.
2000-luvulta alkaen alkoi Suomessa kieliaineiden karsimisen ja yhdistämisen aika, mikä kosketti monia kieliaineita, ei pelkästään saksan kieltä. Vuoden 2016 yliopistojen välisessä työnjaossa saksan kielen koulutus keskitettiin kuuteen yliopistoon: Helsinkiin, Jyväskylään, Åbo Akademiin, Tampereelle, Turkuun ja Ouluun. Näihin karsimisen ja yhdistämisen muutoksiin liittyivät myös oppiaineen nimen muutokset: germaanisesta filologiasta saksan kieleen ja kulttuuriin, saksalaiseen filologiaan ja lopulta nykyiseen nimeen saksan kieli, jonka alle oli matkan varrella yhdistetty alun perin itsenäinen saksan kielen kääntämisen ja tulkkauksen oppiaine, myöhempi saksan kielen kääntämisen linja. Nykyään saksan kielen oppiaine toimii osana humanistisen tiedekunnan kieli- ja käännöstieteiden laitosta. Oppiaineessa koulutetaan saksan kielen asiantuntijoita ja tehdään monipuolista kieli-, kulttuuri- ja käännöstieteellistä tutkimusta. Tutkimusaiheet ulottuvat yhteiskunnallisista ilmiöistä opetukseen, oppimiseen ja kestävään kehitykseen.
Saksan oppiaineen juhlaseminaari kokosi yhteen historian, tutkimuksen ja tulevaisuuden
Juhlaviikon huipentumana järjestettiin perjantaina 10.10.2025 juhlaseminaari Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan Arcanum-rakennuksessa. Tilaisuus tarjosi monipuolisen katsauksen saksan kielen oppiaineen historiaan, nykytilaan ja tulevaisuuteen. Ohjelmassa kuultiin musiikkiesitys saksan opiskelija Hilla Heinolta, puheenvuoroja sekä tutkimusesityksiä, jotka toivat esiin oppiaineen laajan ja ajankohtaisen tutkimuskentän. Seminaariin osallistuivat muun muassa Saksan suurlähettiläs Stephan Auer, Turun yliopiston vararehtori Maija S. Peltola sekä Aue-säätiön toiminnanjohtaja Johanna Hovilainen.
Oppiaineen vaiheista kertoivat kaksikielisesti (saksa – suomi) Minna Maijala ja Christian Niedling, jotka avasivat sen kehitystä eri vuosikymmeninä. Seminaarissa luotiin myös katsaus saksan kielen oppiaineen nykytilaan, erityisesti sen ajankohtaiseen opetukseen ja tutkimukseen. Seminaarissa jaettiin oppiaineen entisten työntekijöiden, opiskelijoiden ja muun henkilökunnan muistoja saksan kielen opiskelusta ja opetuksesta. Esille nousi monipuolisia ja henkilökohtaisia kokemuksia, jotka valottivat saksan opiskelun ja opetuksen sisällöllisiä muutoksia eri aikakausina. Tunnelmaa kevensi myös humoristinen muisto opiskelijasta, joka kuorsasi oppitunnilla niin äänekkäästi, että se häiritsi muita osallistujia. Seminaarissa muistettiin lukuisia merkityksellisiä kohtaamisia ja korostettiin myös ainejärjestö Germanican tärkeää roolia opiskeluyhteisön rakentajana. Juhlaseminaaria juontaneet Minna Maijala ja Christian Niedling muistuttivat, että yhteisöllisyydellä on ollut iso merkitys oppiaineen historiassa. Saksan kielen oppiaineen kehityksessä ovat olleet mukana monet muutkin kuin professorit. Opetuksen ja tutkimuksen taustalla vaikuttaa koko yliopistoyhteisö: opiskelijat, opettajat, tutkijat, hallintohenkilökunta ja monet muut asiantuntijat, jotka ovat omalla työllään rakentaneet oppiaineen historiaa ja sen jatkuvuutta.
Tällä hetkellä Turun yliopiston saksan kielen oppiaineessa opiskelee 80 pääaine- ja 82 sivuaineopiskelijaa sekä kuusi jatko-opiskelijaa. Oppiaineessa opiskelee myös kansainvälisen European Campus of City-Universities (EC2U) -maisteriohjelman opiskelijoita. Vuonna 2023 valmistuivat Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitokselta ensimmäiset EC2U-maisterit, joiden joukossa oli kolme saksan kielestä valmistunutta maisteria. Saksan oppiaineen pro gradu -tutkielmien historiasta pro gradu -tutkielman laatineen Riia Paavolan tutkimuksen mukaan Turun yliopiston saksan oppiaineessa oli tehty vuoteen 2020 mennessä yhteensä 895 pro gradu -tutkielmaa, joista 92 % on naisten ja 8 % miesten kirjoittamia. Tutkielmien aiheet ovat muuttuneet vuosikymmenten aikana: alkuvuosikymmeninä keskityttiin lähes yksinomaan kielitieteellisiin teemoihin, mutta 1980-luvulta lähtien mukaan tulivat myös käännöstieteen aiheet. 1990-luvulta alkaen tutkielmissa on käsitelty yhä monipuolisemmin myös kulttuuria, politiikkaa, markkinointia ja sukupuolinäkökulmaa. Nykyäänkin opinnäytteiden pääpaino on kielitieteellisissä aiheissa, erityisesti nykykielen ilmiöissä ja käännöstieteellisissä aiheissa.
Juhlaseminaarissa esitelty ajankohtainen tutkimus toi hyvin esiin sen monipuolisuuden ja laaja-alaisuuden. Väitöskirjatutkijoiden aiheet ulottuvat kielimaisemasta (Sanni Linnasaari) keskialasaksan modaalisuuteen (Topias Aalto) ja eurooppalaisen työelämän kielellisiin muutoksiin (Marja Rautajoki). Oppiaineen henkilökunnasta Anne Männikkö tutkii sotaorpojen ja heidän ulkomaisten sotakummiensa välistä kirjeenvaihtoa vuosina 1940–1958, keskittyen käännöskulttuurien näkökulmaan. Kalle Konttinen on erikoistunut käännöstieteellisiin kysymyksiin, ja Christian Niedling tutkii parhaillaan femonationalismia Alice Weidelin (AfD) ja Riikka Purran (Perussuomalaiset) Facebook-representaatioissa. Mareen Patzelt ja Eveliina Steinmetz tutkivat saksan kielen oppimista eri näkökulmista, ja Minna Maijalan rahoitetuissa tutkimushankkeissa yhdistyvät kielen oppiminen ja kestävän kehityksen teemat. Juhlallisen päivän päätteeksi nautittiin juhlaillallinen historiallisessa Rettigin palatsissa Aurajoen rannalla. Illallisen aikana kuultiin saksan opiskelijoiden Hilla Heinon ja Lara Engelsin musiikkiesityksiä ja onnittelupuheita 100-vuotiaalle oppiaineelle.
Juhlaviikon aikana monipuolista ohjelmaa saksan kielen ja kulttuurin ystäville
Juhlaviikon tavoitteena oli nostaa esiin saksan kielen opiskelun merkitystä sekä innostaa uusia sukupolvia kielen pariin tarjoamalla ohjelmaa kahdella kielellä (saksa – suomi) eri kohderyhmille: koululaisille, saksan kielen opiskelijoille, yliopistoyhteisölle sekä kaikille saksan kielestä ja kulttuurista kiinnostuneille. Ohjelmassa oli muun muassa kävelykierros Turussa saksan kielen jäljillä saksan opettajan ja oppaan Anke Michler-Janhusen johdolla sekä toimittaja Anna Sarasteen inspiroiva juhlaluento Saksa otsikoiden takana, jota ennen kuultiin saksan opiskelijoiden Alisa Lehtisen ja Hilla Heinon musiikkiesitys. Toimittaja ja Saksan asiantuntija Anna Saraste tarjosi juhlaluennolla syväluotaavan katsauksen nyky-Saksan tilanteeseen. Hän hahmotteli laajan kokonaiskuvan maan yhteiskunnallisista ja poliittisista kehityskuluista, tuoden esiin muun muassa edelleen olemassa olevat erot entisen Itä- ja Länsi-Saksan välillä. Saraste analysoi oikeistopopulistisen Vaihtoehto Saksalle -puolueen (Alternative für Deutschland, AfD) vahvaa kannatusta ja avasi näkökulmia Euroopan talousmoottorin ajankohtaisiin haasteisiin, kuten digitalisaation ja infrastruktuurin jälkeenjääneisyyteen. Lisäksi hän käsitteli Saksan liittotasavallan ulkopoliittisia linjauksia, painottaen erityisesti maan Israel-politiikkaa ja puolustusratkaisuja.
Juhlaviikon tapahtumissa oli ennätysmäärä yleisöä. Esimerkiksi saksankieliselle kävelykierrokselle Deutsche Spuren in Turku (Saksan kielen jäljillä Turussa) osallistui yli 50 kiinnostunutta. Anna Sarasteen luentoa seurasi luentosalissa noin 50 kiinnostunutta ja verkkoyhteyden kautta 30. Perjantain juhlaseminaarissa ohjelmaa seurasi yli 60 osallistujaa. Koko juhlaviikon ajan Arcanum-rakennuksen aulassa oli esillä posterinäyttely saksan oppiaineen tutkimuksesta.
Saksalainen kielialue on ollut vuosisatojen ajan keskeinen vaikuttaja Euroopan kulttuurissa ja historiassa, myös Suomessa. Tämä näyttäisi yhä pitävän paikkansa, ainakin Turun yliopiston saksan kielen juhlaviikon tapahtumia seuranneena. Yhä edelleen saksan kieli avaa ovia Euroopan sydämeen. Sen kautta voi ymmärtää syvemmin maanosamme kulttuurisia, tieteellisiä ja yhteiskunnallisia kehityskulkuja, muistuttaa professori Minna Maijala.
Turun yliopiston saksan kielen juhlaviikon tapahtumissa oli vahvasti mukana myös saksan kielen opiskelijoiden ainejärjestö Germanica. Oppiaine kiittää tuesta Aue-Säätiötä sekä Saksan ja Sveitsin suurlähetystöä.
Juhlaviikon ohjelma: www.utu.fi/fi/yliopisto/humanistinen-tiedekunta/saksa/100vuotta
Kirjoittajat: Minna Maijala, Christian Niedling, Anne Männikkö, Kalle Konttinen ja Eveliina Steinmetz