{"id":3124,"date":"2025-10-06T10:00:36","date_gmt":"2025-10-06T07:00:36","guid":{"rendered":"https:\/\/www.aue-stiftung.org\/?post_type=blog-post&p=3124"},"modified":"2025-10-06T10:00:39","modified_gmt":"2025-10-06T07:00:39","slug":"marjatta-hietala-aue-saation-tuki-urallani","status":"publish","type":"blog-post","link":"https:\/\/www.aue-stiftung.org\/sv\/blog\/marjatta-hietala-aue-saation-tuki-urallani\/","title":{"rendered":"Marjatta Hietala: Aue-s\u00e4\u00e4ti\u00f6n tuki urallani"},"content":{"rendered":"\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Aue-S\u00e4\u00e4ti\u00f6 t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 40 vuotta. T\u00e4m\u00e4 blogiteksti on osa juhlavuoden postaussarjaa, jossa s\u00e4\u00e4ti\u00f6n yst\u00e4v\u00e4t ja sidosryhm\u00e4t jakavat muistojaan s\u00e4\u00e4ti\u00f6n ihmisist\u00e4, aktiviteeteista ja aikaansaannoksista.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Olen eritt\u00e4in kiitollinen Aue-s\u00e4\u00e4ti\u00f6lle (Saksalaisen kulttuurin edist\u00e4miss\u00e4\u00e4ti\u00f6lle) saamastani tuesta suomalaisten ja saksalaisten tieteenharjoittajien yhteyksi\u00e4 koskevan suomenkielisen k\u00e4sikirjoituksen k\u00e4\u00e4nt\u00e4miseen[1]<\/a> ja tiedon levitt\u00e4miseen, jopa lehdess\u00e4 Frankfurter Allgemeine Zeitung. Teoksen k\u00e4\u00e4nn\u00e4tt\u00e4misess\u00e4 ja k\u00e4sikirjoituksen kommentoinnista voin kiitt\u00e4\u00e4 tohtori Robert Schweitzeria sek\u00e4 h\u00e4nen poikaansa tohtori Benjamin Schweitzeria sek\u00e4 Aue-s\u00e4\u00e4ti\u00f6n muuta henkil\u00f6kuntaa.<\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4inen kosketukseni Aue-s\u00e4\u00e4ti\u00f6\u00f6n syntyi tohtori Robert Schweitzerin v\u00e4lityksell\u00e4. Tarvitsin tietoja saksalaisista Suomessa. H\u00e4n oli julkaissut vuonna 1991 teoksen L\u00fcbecker in Finnland ja vuonna 1993 Die Wiborger Deutschen Aue-s\u00e4\u00e4ti\u00f6n kustantamana. Minua kiinnosti erityisesti saksalaisten yritt\u00e4jien ja kauppiaiden saapuminen Suomeen ja heid\u00e4n vaikutuksensa kauppasuhteisiin ja laajemmin kulttuuriin Helsingiss\u00e4 ja Viipurissa. Olin esitelmiss\u00e4ni pohtinut Viipurin merkityst\u00e4 viikinkien matkalla it\u00e4\u00e4n Novgorodiin  ja Hansakaupan aikana, mutta Robert Schweitzerin  perusteellisten tutkimusten v\u00e4lityksell\u00e4 liikkuvuuden laajuus avautui 1700 luvulta  1900\u2013luvulle.  Saksalaisten yritt\u00e4jien, kuten Stockmannien ja Pauligien maailma t\u00e4ydentyi suomalaistaustaisten tukkukauppiaiden suurella m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4, mainittakoon vaikka viipurilaiset H\u00e4kli ja Lallukka. Monien kauppiaiden lapset hankkivat kaupalliset tietonsa Saksan ja Englannin kauppakorkeakouluista.<\/p>\n\n\n\n

Saksalaiset yritt\u00e4j\u00e4t toimivat 1800-luvulta toiseen maailmansotaan konsuleina Suomen eri kaupungeissa Helsingist\u00e4 Ouluun, Kotkasta Pietarsaareen. Robert Schweitzerin tutkimuksiin liitetyt luettelot Lyypekist\u00e4 Suomeen muuttaneista osoittivat saksalaisten maahanmuuttajien suuren m\u00e4\u00e4r\u00e4n. Vuonna 1812 Viipurin v\u00e4est\u00f6st\u00e4 12,5 % puhui \u00e4idinkielen\u00e4\u00e4n saksaa. Saksalaiseen seurakuntaan kuului viel\u00e4 1930-luvun lopulla noin 1000 saksankielist\u00e4. Viipuri oli viel\u00e4 ennen talvisotaa monikulttuurisin kaikista Suomen kaupungeista, jos mittarina k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n eri kieli\u00e4 puhuvien suhteellista osuutta v\u00e4est\u00f6st\u00e4. Vain ruotsinkielisen v\u00e4est\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli suhteellisesti suurinta Helsingiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Tarvitsin syv\u00e4llist\u00e4 tietoa pit\u00e4ess\u00e4ni luentoja innovatiivisista, luovista kaupungeista, jollainen Viipuri oli. Pidin radioesitelmi\u00e4 ja kirjoitin kolumneja Kouvolan Sanomiin ja Aamulehteen 2000-luvulla. Monessa niist\u00e4 koskettelin kansainv\u00e4lisyytt\u00e4 ja tai karjalaisuutta. Robert Schweitzerin tutkimuksilla oli k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Viimeinen Viipuria koskeva julkaisuni on Viipurin historiallinen kartasto,[2]<\/a> jonka aikaansaaminen oli ideani.<\/p>\n\n\n\n

 Aue S\u00e4\u00e4ti\u00f6n aktiivisista toimijoista Robert Schweitzerin lis\u00e4ksi on mainittava saksan kielen opettaja Waltraud Bastman\u2013B\u00fchner joka vuodesta 1987 alkaen oli toiminnanjohtaja ja s\u00e4\u00e4ti\u00f6n varapuheenjohtaja. Aue-s\u00e4\u00e4ti\u00f6n toiminta sai 1990\u2013luvulla uusia ulottuvuuksia. Snellman-seminaareja alettiin j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 vuosina 1992\u20131999 yhdess\u00e4 hampurilaisen Alfred Topfer -s\u00e4\u00e4ti\u00f6n kanssa aiheena Saksan ja Suomen v\u00e4liset uudet taloudelliset ja kulttuurisuhteet.  Aue-s\u00e4\u00e4ti\u00f6 on my\u00f6s tukenut my\u00f6s muita It\u00e4meren piiriin liittyneit\u00e4 hankkeita, seminaareja, joiden esitelmist\u00e4 jalostettiin artikkeleita.<\/p>\n\n\n\n

Robert Schweitzerin kiinnostuksen kohteena olivat Baltian maat, sill\u00e4 h\u00e4net oli valittu Baltische Historische Kommissionin j\u00e4seneksi. Tallinnan symposiumeissa kohtasivat eri alojen tutkijat. Omissa esitelmiss\u00e4ni kuten ensimm\u00e4isess\u00e4 Tallinnan seminaarissa, kuten artikkelissani Das deutsche Element als Innovationstr\u00e4ger im Nordosten [3]<\/a> tarkastelin Baltian maita ty\u00f6paikkojen ja harjoittelupaikkojen tarjoajina. Suomalaiset eri alojen asiantutijat olivat tottuneet liikkumaan uusimpia innovaatioita etsien. It\u00e4meren laivaliikenne tarjosi t\u00e4h\u00e4n hyv\u00e4t edellytykset. Useat suomalaiset insin\u00f6\u00f6rit ja arkkitehdit olivat jatkaneet opintojaan Berliinin teknillisess\u00e4 korkeakoulussa (Technische Hochschule Berlin\u2013Charlottenburg).  Heit\u00e4 yhdisti Baltian insin\u00f6\u00f6reihin opiskelutaustan lis\u00e4ksi saksan kieli.<\/p>\n\n\n\n

Toisessa kansainv\u00e4lisess\u00e4 symposiumissa, oli aiheena \u201dSaksalainen kulttuuri Euroopan koillisosissa\u201d\/\u201dSaksalainen kulttuuri Euroopan koillisosissa\u201d (Deutsche Kultur im europ\u00e4ischen Nordosten).[4]<\/a><\/p>\n\n\n\n

Omassa artikkelissani keskityin muun muassa s\u00e4\u00e4olosuhteisiin ja muihin opiskelijoiden ja asiantuntijoiden liikkuvuuden edellytyksiin.[5]<\/a> L\u00f6ysin yhtym\u00e4kohtia It\u00e4meren laivaliikenteen ja Adrianmeren liikenteen v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Seminaareissa ja konferensseissa k\u00e4vin lukuisia keskusteluja erityisesti Waltraud Bastman\u2013B\u00fchnerin kanssa, joissa vertailimme suomalaisia tapoja saksalaisiin ja koululaitoksiemme eroavuuksia. Aue-s\u00e4\u00e4ti\u00f6\/ Saksalaisen kulttuurin edist\u00e4miss\u00e4\u00e4ti\u00f6 on my\u00f6s tukenut It\u00e4meren piiriin liittyneit\u00e4 hankkeita ja, seminaareja, joiden esitelmist\u00e4 jalostettiin artikkeleita.<\/p>\n\n\n\n

Kun tullaan ajassa eteenp\u00e4in kannustava voima 2000-luvulta l\u00e4htien oli my\u00f6s Suomen Saksan instituutin johtaja tohtori Marja-Liisa Hentil\u00e4. H\u00e4n organisoi seminaareja, joissa suomalaiset historiantutkijat  esittiv\u00e4t omia analyysej\u00e4\u00e4n. Esitelm\u00e4t koottiin julkaisuksi, jonka Aue-Stiftung kustansi. T\u00e4llainen oli muun muassa seminaari \u201dFrauen in der Wissenschaft\u201d\/ Women in Academia.[6]<\/a>  Oma esitelm\u00e4ni k\u00e4sitteli el\u00e4inl\u00e4\u00e4ketieteen tohtoria Agnes Sj\u00f6bergi\u00e4, Euroopan ensimm\u00e4ist\u00e4 el\u00e4inl\u00e4\u00e4ketieteen tohtoria, h\u00e4nen v\u00e4rik\u00e4st\u00e4 opiskeluaikaansa Saksassa ja huonoja kokemuksia suomalaisten miesel\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4reiden keskuudessa. [7]<\/a><\/p>\n\n\n\n

Olin tehnyt Suomen ja Skandinavian historian laudaturty\u00f6n nk. Vanhan Suomen koulujen tarkastajasta Erik Gabriel Melartinista ja tutustunut Vanhan Suomen edistykselliseen koulumaailmaan.[8]<\/a> Vanha Suomi kuului Tarton koulupiiriin, jossa puhalsivat \u201dmodernit\u201d tuulet. Reaaliaineille ja muille kuin latinan ja kreikan kielille annettiin tilaa.<\/p>\n\n\n\n

Viipuri oli tullut minulle l\u00e4heiseksi jo kouluajoilta.  Koulumme Kouvolan tytt\u00f6lyseo oli jatkoa vuonna 1936 perustetulle Viipurin toiselle tytt\u00f6koululle, joka siirtyi Kouvolaan talvisodan j\u00e4lkeen 1940. Koulumme jatkoi Viipurissa aloitettuja perinteit\u00e4. Koulussamme uskottiin henkisen p\u00e4\u00e4oman voimaan ja parempaan huomiseen. Koulu v\u00e4litti vahvan naisen mallin: ei vain uranaisen mallia, vaan valmiuksia my\u00f6s perheen\u00e4idin teht\u00e4v\u00e4\u00e4n. Musiikki, kuvaamataito, k\u00e4sity\u00f6t ja kotitalous kuuluivat kaikille. Viipurin toisessa tytt\u00f6koulussa ja Kouvolan tytt\u00f6lyseossa toistuvat sanat yleissivistys, joka on kantanut pitk\u00e4lle, useiden kielten oppiminen, vahvat reaaliaineet: biologia latinalaisine kasvien nimineen, historia sotineen ja keksint\u00f6ineen, musiikin ja kuvaamataidon merkitys ja kotitalouden antamat taidot sek\u00e4 k\u00e4sity\u00f6t. Aloitimme oppikoulun ensimm\u00e4isell\u00e4 luokalla ruotsin kielen, toisella luokalla saksan kielen. Musiikkitunneilla kuuntelimme oopperamusiikkia. Saksalaiset Schumannin ja Schubertin liedit ovat olleet aarreaitta. My\u00f6s taideaineiden opetuksessa viipurilaisuus ja sen kansainv\u00e4lisyys sy\u00f6pyiv\u00e4t l\u00e4htem\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti meid\u00e4n oppilaiden mieliin.<\/p>\n\n\n\n

Viipuri oli kannaksen ja koko It\u00e4-Suomen keskus. Pidin kerran Tukholmassa esitelm\u00e4n Viipurista ennen Neuvostoaikaa.[9]<\/a> Ruotsalaiset tutkijat eiv\u00e4t tunteneet kovin hyvin Suomen historiaa, Karjalasta ja Viipurista puhumattakaan. Minulta kysyttiin muutamia vuosia sitten Kuntaliiton j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 seminaarissa kulttuuria ja innovatiivisuutta k\u00e4sittelev\u00e4n esitelm\u00e4ni j\u00e4lkeen, onko Suomessa yht\u00e4\u00e4n kaupunkia, jossa t\u00e4yttyv\u00e4t kriteerit sek\u00e4 paikallisesta vahvasta kulttuurista ett\u00e4 globaalisuudesta. N\u00e4m\u00e4 kaksi ulottuvuutta olin esitt\u00e4nyt rinnakkain hyv\u00e4n kaupungin kriteerin\u00e4. Mieleeni tuli vain yksi esimerkki: Viipuri. Viipurissa yhdistyiv\u00e4t kansainv\u00e4lisyys ja vahva paikallinen identiteetti murteineen ja juhlatraditioineen. Viipuri oli parhaiten s\u00e4ilynyt keskiaikainen kaupunkimme ja ainoa muureilla ymp\u00e4r\u00f6ity kaupunki koko Suomessa. Viipurin innovatiivisuus syntyi monikulttuurisuudesta, kansainv\u00e4lisyydest\u00e4, liikkuvuudesta sek\u00e4 vahvasta identiteetist\u00e4, jota yll\u00e4piti vilkas kulttuuriel\u00e4m\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Helsingin yliopistossa liityin viipurilaiseen osakuntaan ja tein Suomen ja Skandinavian historian laudaturty\u00f6n professori Pentti Renvallille, jonka siirtyminen Helsingin yliopiston kansleriksi vaikutti ohjaajani muuttamiseen. Ty\u00f6n tarkasti professori Aimo Halila, joka kehotti minua jatkamaan aiheesta v\u00e4it\u00f6skirjaan. Olin jo aloittanut yleisen historian alaan kuuluvan v\u00e4it\u00f6skirjan saksalaisen kirjailijan Ernst J\u00fcngerin uusnationalismista, enk\u00e4 vaihtanut aihetta.[10]<\/a> V\u00e4it\u00f6skirjani my\u00f6t\u00e4 Saksan arkistot ja kirjastot tulivat tutuiksi. K\u00e4vin my\u00f6s haastattelemassa Ernst J\u00fcngeri\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

My\u00f6hemmiss\u00e4 tutkimuksissani saksalaiset saavutukset eri palvelujen osalta ovat olleet keski\u00f6ss\u00e4. Infrastruktuuri koko laajuudessaan: s\u00e4hk\u00f6, vesi ja viem\u00e4riverkostot ja kulttuuri, koulutus ja vapaa-ajan palvelut teattereineen ja palvelut kirjastoineen ovat olleet tutkimuksieni kohteena.[11]<\/a><\/p>\n\n\n\n

[1]<\/a> Marjatta Hietala, Finnisch<\/em>\u2013deutsche Wissenschaftskontakte. Zusammenarbeit in Ausbildung, Forschung und Praxis im 19. und 20. <\/em>Jahrhundert<\/em>, Wissenschaftsverlag, Berlin 2017, (309 S.)<\/p>\n\n\n\n

[2]<\/a> Viipuri \u2013 Vyborg.<\/em> Historiallinen kaupunkikartasto \u2013 Historic Towns Atlas<\/em>, Kimmo Katajala \u2013 Marjatta Hietala \u2013 Marjaana Niemi \u2013 Pirjo Uino \u2013 Martti Helminen \u2013 Antti H\u00e4rk\u00f6nen (eds.), Scandinavian Atlas of Historic Towns, New Series No 3, Finland, Atlas Art 2020, 257 pp.<\/p>\n\n\n\n

[3]<\/a> Marjatta Hietala, Das deutsche Element als Innovationstr\u00e4ger im Nordosten, in: Der Finnische Meerbusen als Brennpunkt. Wandern und Wirken deutschsprachiger Menschen im europ\u00e4ischen Nordosten<\/em>,Hrsg. von Robert Schweitzer und Waltraud Bastman-B\u00fchner, Helsinki 1998, pp. 347\u2013359.<\/p>\n\n\n\n

[4]<\/a> Symposiumin j\u00e4rjest\u00e4jiin kuului Aue-s\u00e4\u00e4ti\u00f6n ja Tallinnan kaupunginarkiston ja Viron taidemuseon lis\u00e4ksi , Ostsee- Akademien ja Tallinnan saksalainen Kulttuuri-instituutti,<\/p>\n\n\n\n

[5]<\/a> Marjatta Hietala, Stadtfreiheit und Kulturaustausch als Konstanten im Wesen der Stadt? Zusammenfassende Bemerkungen, in: Die Stadt im Europ\u00e4ischen Nordosten. Kulturbeziehungen von der Ausbreitung des L\u00fcbischen Rechts bis zur Aufkl\u00e4rung<\/em>, hrsg. von Robert Schweitzer und Waltraud Bastman-B\u00fchner, Aue-Stiftung, Helsinki und L\u00fcbeck 2001, pp. 319\u2013334.<\/p>\n\n\n\n

[6]<\/a> Women in the Academy. Beitrage von dem Seminar des Finnland-Instituts 18 \u201319.2006, Arcturus 5 2008, Aue S\u00e4\u00e4ti\u00f6n julkaisuja.<\/p>\n\n\n\n

[7]<\/a> Marjatta Hietala, Dr Agnes Sj\u00f6berg, die erste Tier\u00e4rztin Europas, Arcturus 5, 2008,pp 57\u201367.<\/p>\n\n\n\n

[8]<\/a> Marjatta Hietala, Erik Gabriel Melartinin toiminta ja motiivit Viipurin l\u00e4\u00e4nin koululaitoksen palveluksessa v. 1805\u20131814 (Erik Gabriel Melartin\u2019s activities and motives in the service of Vyborg school system), in: Historiallinen Arkisto <\/em>79, Suomen Historiallinen Seura 1983, pp. 131\u2013176 + appendices.<\/p>\n\n\n\n

[9]<\/a> A Place to Remember. Viborg and its Innovativeness; The Cosmopolitan City in Karelia Finland before 1940, Marjatta Hietala, Stockholm University, Stockholm 30.5.2005<\/p>\n\n\n\n

[10]<\/a> Marjatta Hietala, Der neue Nationalismus in der Publizistik Ernst J\u00fcngers und des Kreises um ihn 1920\u20131933, <\/em>Annales Academiae Scientiarum Fennicae, Ser B, Tom 194, Helsinki 1975, 274 S. (Diss).<\/p>\n\n\n\n

[11]<\/a> Marjatta Hietala, Services and Urbanization at the Turn of the Century. The Diffusion of Innovations,<\/em> Studia Historica 23, Finnish Historical Society, Helsinki 1987, 481 pp<\/p>\n\n\n\n

Prof. em. Marjatta Hietala<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on historiantutkija ja Tampereen yliopiston yleisen historian emeritusprofessori. <\/em><\/p>\n","protected":false},"template":"","categories":[],"tags":[],"class_list":["post-3124","blog-post","type-blog-post","status-publish","hentry"],"acf":[],"yoast_head":"\nMarjatta Hietala: Aue-s\u00e4\u00e4ti\u00f6n tuki urallani · Aue-Stiftelsen<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/www.aue-stiftung.org\/sv\/blog\/marjatta-hietala-aue-saation-tuki-urallani\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"sv_SE\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Marjatta Hietala: Aue-s\u00e4\u00e4ti\u00f6n tuki urallani · Aue-Stiftelsen\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Aue-S\u00e4\u00e4ti\u00f6 t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 40 vuotta. T\u00e4m\u00e4 blogiteksti on osa juhlavuoden postaussarjaa, jossa s\u00e4\u00e4ti\u00f6n yst\u00e4v\u00e4t ja sidosryhm\u00e4t jakavat muistojaan s\u00e4\u00e4ti\u00f6n ihmisist\u00e4, aktiviteeteista ja aikaansaannoksista. Olen eritt\u00e4in kiitollinen Aue-s\u00e4\u00e4ti\u00f6lle (Saksalaisen kulttuurin edist\u00e4miss\u00e4\u00e4ti\u00f6lle) saamastani tuesta suomalaisten ja saksalaisten tieteenharjoittajien yhteyksi\u00e4 koskevan suomenkielisen k\u00e4sikirjoituksen k\u00e4\u00e4nt\u00e4miseen[1] ja tiedon levitt\u00e4miseen, jopa lehdess\u00e4 Frankfurter Allgemeine Zeitung. Teoksen k\u00e4\u00e4nn\u00e4tt\u00e4misess\u00e4 ja k\u00e4sikirjoituksen kommentoinnista voin kiitt\u00e4\u00e4 […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/www.aue-stiftung.org\/sv\/blog\/marjatta-hietala-aue-saation-tuki-urallani\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Aue-Stiftelsen\" \/>\n<meta property=\"article:publisher\" content=\"https:\/\/www.facebook.com\/Auestiftung\/\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2025-10-06T07:00:39+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/www.aue-stiftung.org\/wp-content\/uploads\/2025\/01\/Aue-40-LI-Banner.png\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1584\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"396\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/png\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Ber\u00e4knad l\u00e4stid\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"9 minuter\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.aue-stiftung.org\\\/sv\\\/blog\\\/marjatta-hietala-aue-saation-tuki-urallani\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/www.aue-stiftung.org\\\/sv\\\/blog\\\/marjatta-hietala-aue-saation-tuki-urallani\\\/\",\"name\":\"Marjatta Hietala: Aue-s\u00e4\u00e4ti\u00f6n tuki urallani · Aue-Stiftelsen\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.aue-stiftung.org\\\/sv\\\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.aue-stiftung.org\\\/sv\\\/blog\\\/marjatta-hietala-aue-saation-tuki-urallani\\\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.aue-stiftung.org\\\/sv\\\/blog\\\/marjatta-hietala-aue-saation-tuki-urallani\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/www.aue-stiftung.org\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2025\\\/01\\\/Aue-40-LI-Banner-1280x320.png\",\"datePublished\":\"2025-10-06T07:00:36+00:00\",\"dateModified\":\"2025-10-06T07:00:39+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.aue-stiftung.org\\\/sv\\\/blog\\\/marjatta-hietala-aue-saation-tuki-urallani\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"sv-SE\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/www.aue-stiftung.org\\\/sv\\\/blog\\\/marjatta-hietala-aue-saation-tuki-urallani\\\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"sv-SE\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.aue-stiftung.org\\\/sv\\\/blog\\\/marjatta-hietala-aue-saation-tuki-urallani\\\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\\\/\\\/www.aue-stiftung.org\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2025\\\/01\\\/Aue-40-LI-Banner-1280x320.png\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/www.aue-stiftung.org\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2025\\\/01\\\/Aue-40-LI-Banner-1280x320.png\"},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.aue-stiftung.org\\\/sv\\\/blog\\\/marjatta-hietala-aue-saation-tuki-urallani\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/www.aue-stiftung.org\\\/sv\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Blog\",\"item\":\"https:\\\/\\\/www.aue-stiftung.org\\\/sv\\\/blog\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":3,\"name\":\"Marjatta Hietala: Aue-s\u00e4\u00e4ti\u00f6n tuki urallani\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.aue-stiftung.org\\\/sv\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/www.aue-stiftung.org\\\/sv\\\/\",\"name\":\"Aue-Stiftelsen\",\"description\":\"\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.aue-stiftung.org\\\/sv\\\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/www.aue-stiftung.org\\\/sv\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"sv-SE\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.aue-stiftung.org\\\/sv\\\/#organization\",\"name\":\"Aue-S\u00e4\u00e4ti\u00f6\",\"url\":\"https:\\\/\\\/www.aue-stiftung.org\\\/sv\\\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"sv-SE\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.aue-stiftung.org\\\/sv\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/www.aue-stiftung.org\\\/wp-content\\\/uploads\\\/aue-logo-header-1.svg\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/www.aue-stiftung.org\\\/wp-content\\\/uploads\\\/aue-logo-header-1.svg\",\"width\":61,\"height\":57,\"caption\":\"Aue-S\u00e4\u00e4ti\u00f6\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.aue-stiftung.org\\\/sv\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\"},\"sameAs\":[\"https:\\\/\\\/www.facebook.com\\\/Auestiftung\\\/\",\"https:\\\/\\\/www.instagram.com\\\/auesaatio\\\/\",\"https:\\\/\\\/www.youtube.com\\\/channel\\\/UCBs3420HmSwk9w4MaRF83zA\"]}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Marjatta Hietala: Aue-s\u00e4\u00e4ti\u00f6n tuki urallani · Aue-Stiftelsen","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/www.aue-stiftung.org\/sv\/blog\/marjatta-hietala-aue-saation-tuki-urallani\/","og_locale":"sv_SE","og_type":"article","og_title":"Marjatta Hietala: Aue-s\u00e4\u00e4ti\u00f6n tuki urallani · Aue-Stiftelsen","og_description":"Aue-S\u00e4\u00e4ti\u00f6 t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 40 vuotta. T\u00e4m\u00e4 blogiteksti on osa juhlavuoden postaussarjaa, jossa s\u00e4\u00e4ti\u00f6n yst\u00e4v\u00e4t ja sidosryhm\u00e4t jakavat muistojaan s\u00e4\u00e4ti\u00f6n ihmisist\u00e4, aktiviteeteista ja aikaansaannoksista. Olen eritt\u00e4in kiitollinen Aue-s\u00e4\u00e4ti\u00f6lle (Saksalaisen kulttuurin edist\u00e4miss\u00e4\u00e4ti\u00f6lle) saamastani tuesta suomalaisten ja saksalaisten tieteenharjoittajien yhteyksi\u00e4 koskevan suomenkielisen k\u00e4sikirjoituksen k\u00e4\u00e4nt\u00e4miseen[1] ja tiedon levitt\u00e4miseen, jopa lehdess\u00e4 Frankfurter Allgemeine Zeitung. Teoksen k\u00e4\u00e4nn\u00e4tt\u00e4misess\u00e4 ja k\u00e4sikirjoituksen kommentoinnista voin kiitt\u00e4\u00e4 […]","og_url":"https:\/\/www.aue-stiftung.org\/sv\/blog\/marjatta-hietala-aue-saation-tuki-urallani\/","og_site_name":"Aue-Stiftelsen","article_publisher":"https:\/\/www.facebook.com\/Auestiftung\/","article_modified_time":"2025-10-06T07:00:39+00:00","og_image":[{"width":1584,"height":396,"url":"https:\/\/www.aue-stiftung.org\/wp-content\/uploads\/2025\/01\/Aue-40-LI-Banner.png","type":"image\/png"}],"twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Ber\u00e4knad l\u00e4stid":"9 minuter"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/www.aue-stiftung.org\/sv\/blog\/marjatta-hietala-aue-saation-tuki-urallani\/","url":"https:\/\/www.aue-stiftung.org\/sv\/blog\/marjatta-hietala-aue-saation-tuki-urallani\/","name":"Marjatta Hietala: Aue-s\u00e4\u00e4ti\u00f6n tuki urallani · Aue-Stiftelsen","isPartOf":{"@id":"https:\/\/www.aue-stiftung.org\/sv\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/www.aue-stiftung.org\/sv\/blog\/marjatta-hietala-aue-saation-tuki-urallani\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/www.aue-stiftung.org\/sv\/blog\/marjatta-hietala-aue-saation-tuki-urallani\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/www.aue-stiftung.org\/wp-content\/uploads\/2025\/01\/Aue-40-LI-Banner-1280x320.png","datePublished":"2025-10-06T07:00:36+00:00","dateModified":"2025-10-06T07:00:39+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/www.aue-stiftung.org\/sv\/blog\/marjatta-hietala-aue-saation-tuki-urallani\/#breadcrumb"},"inLanguage":"sv-SE","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/www.aue-stiftung.org\/sv\/blog\/marjatta-hietala-aue-saation-tuki-urallani\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"sv-SE","@id":"https:\/\/www.aue-stiftung.org\/sv\/blog\/marjatta-hietala-aue-saation-tuki-urallani\/#primaryimage","url":"https:\/\/www.aue-stiftung.org\/wp-content\/uploads\/2025\/01\/Aue-40-LI-Banner-1280x320.png","contentUrl":"https:\/\/www.aue-stiftung.org\/wp-content\/uploads\/2025\/01\/Aue-40-LI-Banner-1280x320.png"},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/www.aue-stiftung.org\/sv\/blog\/marjatta-hietala-aue-saation-tuki-urallani\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/www.aue-stiftung.org\/sv\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Blog","item":"https:\/\/www.aue-stiftung.org\/sv\/blog\/"},{"@type":"ListItem","position":3,"name":"Marjatta Hietala: Aue-s\u00e4\u00e4ti\u00f6n tuki urallani"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/www.aue-stiftung.org\/sv\/#website","url":"https:\/\/www.aue-stiftung.org\/sv\/","name":"Aue-Stiftelsen","description":"","publisher":{"@id":"https:\/\/www.aue-stiftung.org\/sv\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/www.aue-stiftung.org\/sv\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"sv-SE"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/www.aue-stiftung.org\/sv\/#organization","name":"Aue-S\u00e4\u00e4ti\u00f6","url":"https:\/\/www.aue-stiftung.org\/sv\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"sv-SE","@id":"https:\/\/www.aue-stiftung.org\/sv\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/www.aue-stiftung.org\/wp-content\/uploads\/aue-logo-header-1.svg","contentUrl":"https:\/\/www.aue-stiftung.org\/wp-content\/uploads\/aue-logo-header-1.svg","width":61,"height":57,"caption":"Aue-S\u00e4\u00e4ti\u00f6"},"image":{"@id":"https:\/\/www.aue-stiftung.org\/sv\/#\/schema\/logo\/image\/"},"sameAs":["https:\/\/www.facebook.com\/Auestiftung\/","https:\/\/www.instagram.com\/auesaatio\/","https:\/\/www.youtube.com\/channel\/UCBs3420HmSwk9w4MaRF83zA"]}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.aue-stiftung.org\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/blog-post\/3124","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.aue-stiftung.org\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/blog-post"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.aue-stiftung.org\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/types\/blog-post"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.aue-stiftung.org\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/blog-post\/3124\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3125,"href":"https:\/\/www.aue-stiftung.org\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/blog-post\/3124\/revisions\/3125"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.aue-stiftung.org\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3124"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.aue-stiftung.org\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3124"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.aue-stiftung.org\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3124"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}