![\"\"](\"https:\/\/www.aue-stiftung.org\/wp-content\/uploads\/2025\/11\/kuva.jpg\")
Saksan kielen professoreista voisi nostaa esiin Emil \u00d6hmannin, joka hoiti saksan kielen oppituolia kaksi vuosikymment\u00e4, oppituolin perustamisesta vuoteen 1944 saakka. H\u00e4nen nimens\u00e4 on tuttu monille t\u00e4m\u00e4nhetkisille saksan kielen tutkijoille ja jatko-opiskelijoille professorin nime\u00e4 kantavan s\u00e4\u00e4ti\u00f6n ansiosta. Juhlaseminaarin aikana yleis\u00f6lt\u00e4 kysyttiin, kuinka moni oli saanut Emil \u00d6hmannin s\u00e4\u00e4ti\u00f6n apurahan \u2013 ja useita k\u00e4si\u00e4 nousi yl\u00f6s, mik\u00e4 osoitti h\u00e4nen perint\u00f6ns\u00e4 jatkuvan merkityksen saksan kielen tutkimuksessa.<\/p>\n\n\n\n
Toinen maailmansota ja kansallissosialismi muuttivat saksan kielen asemaa taas toiseen suuntaan. Yhdysvalloista tuli johtava valtio, ja sit\u00e4 my\u00f6ten englannin kieli v\u00e4hitellen 1950-luvulta alkaen valtasi saksalta aseman ensimm\u00e4isen\u00e4 vieraana kielen\u00e4 suomalaisissa kouluissa. Muutos ei kuitenkaan tapahtunut yht\u00e4kki\u00e4, vaan viel\u00e4 1960-luvulla saksan kieli oli hyvin monen suomalaisen ensimm\u00e4isen\u00e4 oppima vieras kieli. Germanistinen tutkimus alkoi 1960-luvulla painottua yh\u00e4 enemm\u00e4n nykykielen synkronisiin ilmi\u00f6ihin, kuten fraseologiaan, leksikografiaan, syntaksiin ja kontrastiiviseen kielentutkimukseen, aiempien historiallis-filologisten aiheiden sijaan. 2000-luvulle siirrytt\u00e4ess\u00e4 tutkimuskentt\u00e4 monipuolistui merkitt\u00e4v\u00e4sti. Nykyisin keski\u00f6\u00f6n ovat nousseet pragmaattiset l\u00e4hestymistavat sek\u00e4 yhteiskunnallisia diskursseja tarkasteleva kielentutkimus, jotka tarkastelevat kielen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 osana laajempia sosiaalisia ja kulttuurisia konteksteja.<\/p>\n\n\n\n
2000-luvulta alkaen alkoi Suomessa kieliaineiden karsimisen ja yhdist\u00e4misen aika, mik\u00e4 kosketti monia kieliaineita, ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n saksan kielt\u00e4. Vuoden 2016 yliopistojen v\u00e4lisess\u00e4 ty\u00f6njaossa saksan kielen koulutus keskitettiin kuuteen yliopistoon: Helsinkiin, Jyv\u00e4skyl\u00e4\u00e4n, \u00c5bo Akademiin, Tampereelle, Turkuun ja Ouluun. N\u00e4ihin karsimisen ja yhdist\u00e4misen muutoksiin liittyiv\u00e4t my\u00f6s oppiaineen nimen muutokset: germaanisesta filologiasta saksan kieleen ja kulttuuriin, saksalaiseen filologiaan ja lopulta nykyiseen nimeen saksan kieli, jonka alle oli matkan varrella yhdistetty alun perin itsen\u00e4inen saksan kielen k\u00e4\u00e4nt\u00e4misen ja tulkkauksen oppiaine, my\u00f6hempi saksan kielen k\u00e4\u00e4nt\u00e4misen linja. Nyky\u00e4\u00e4n saksan kielen oppiaine toimii osana humanistisen tiedekunnan kieli- ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6stieteiden laitosta. Oppiaineessa koulutetaan saksan kielen asiantuntijoita ja tehd\u00e4\u00e4n monipuolista kieli-, kulttuuri- ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6stieteellist\u00e4 tutkimusta. Tutkimusaiheet ulottuvat yhteiskunnallisista ilmi\u00f6ist\u00e4 opetukseen, oppimiseen ja kest\u00e4v\u00e4\u00e4n kehitykseen.<\/p>\n\n\n\n
Saksan oppiaineen juhlaseminaari kokosi yhteen historian, tutkimuksen ja tulevaisuuden<\/h2>\n\n\n\n
Juhlaviikon huipentumana j\u00e4rjestettiin perjantaina 10.10.2025 juhlaseminaari Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan Arcanum-rakennuksessa. Tilaisuus tarjosi monipuolisen katsauksen saksan kielen oppiaineen historiaan, nykytilaan ja tulevaisuuteen. Ohjelmassa kuultiin musiikkiesitys saksan opiskelija Hilla Heinolta, puheenvuoroja sek\u00e4 tutkimusesityksi\u00e4, jotka toivat esiin oppiaineen laajan ja ajankohtaisen tutkimuskent\u00e4n. Seminaariin osallistuivat muun muassa Saksan suurl\u00e4hettil\u00e4s Stephan Auer, Turun yliopiston vararehtori Maija S. Peltola sek\u00e4 Aue-s\u00e4\u00e4ti\u00f6n toiminnanjohtaja Johanna Hovilainen.<\/p>\n\n\n\n
Oppiaineen vaiheista kertoivat kaksikielisesti (saksa \u2013 suomi) Minna Maijala ja Christian Niedling, jotka avasivat sen kehityst\u00e4 eri vuosikymmenin\u00e4. Seminaarissa luotiin my\u00f6s katsaus saksan kielen oppiaineen nykytilaan, erityisesti sen ajankohtaiseen opetukseen ja tutkimukseen. Seminaarissa jaettiin oppiaineen entisten ty\u00f6ntekij\u00f6iden, opiskelijoiden ja muun henkil\u00f6kunnan muistoja saksan kielen opiskelusta ja opetuksesta. Esille nousi monipuolisia ja henkil\u00f6kohtaisia kokemuksia, jotka valottivat saksan opiskelun ja opetuksen sis\u00e4ll\u00f6llisi\u00e4 muutoksia eri aikakausina. Tunnelmaa kevensi my\u00f6s humoristinen muisto opiskelijasta, joka kuorsasi oppitunnilla niin \u00e4\u00e4nekk\u00e4\u00e4sti, ett\u00e4 se h\u00e4iritsi muita osallistujia. Seminaarissa muistettiin lukuisia merkityksellisi\u00e4 kohtaamisia ja korostettiin my\u00f6s ainej\u00e4rjest\u00f6 Germanican t\u00e4rke\u00e4\u00e4 roolia opiskeluyhteis\u00f6n rakentajana. Juhlaseminaaria juontaneet Minna Maijala ja Christian Niedling muistuttivat, ett\u00e4 yhteis\u00f6llisyydell\u00e4 on ollut iso merkitys oppiaineen historiassa. Saksan kielen oppiaineen kehityksess\u00e4 ovat olleet mukana monet muutkin kuin professorit. Opetuksen ja tutkimuksen taustalla vaikuttaa koko yliopistoyhteis\u00f6: opiskelijat, opettajat, tutkijat, hallintohenkil\u00f6kunta ja monet muut asiantuntijat, jotka ovat omalla ty\u00f6ll\u00e4\u00e4n rakentaneet oppiaineen historiaa ja sen jatkuvuutta.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Turun yliopiston saksan kielen oppiaineessa opiskelee 80 p\u00e4\u00e4aine- ja 82 sivuaineopiskelijaa sek\u00e4 kuusi jatko-opiskelijaa. Oppiaineessa opiskelee my\u00f6s kansainv\u00e4lisen European Campus of City-Universities (EC2U) -maisteriohjelman opiskelijoita. Vuonna 2023 valmistuivat Turun yliopiston kieli- ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6stieteiden laitokselta ensimm\u00e4iset EC2U-maisterit, joiden joukossa oli kolme saksan kielest\u00e4 valmistunutta maisteria. Saksan oppiaineen pro gradu -tutkielmien historiasta pro gradu -tutkielman laatineen Riia Paavolan tutkimuksen mukaan Turun yliopiston saksan oppiaineessa oli tehty vuoteen 2020 menness\u00e4 yhteens\u00e4 895 pro gradu -tutkielmaa, joista 92 % on naisten ja 8 % miesten kirjoittamia. Tutkielmien aiheet ovat muuttuneet vuosikymmenten aikana: alkuvuosikymmenin\u00e4 keskityttiin l\u00e4hes yksinomaan kielitieteellisiin teemoihin, mutta 1980-luvulta l\u00e4htien mukaan tulivat my\u00f6s k\u00e4\u00e4nn\u00f6stieteen aiheet. 1990-luvulta alkaen tutkielmissa on k\u00e4sitelty yh\u00e4 monipuolisemmin my\u00f6s kulttuuria, politiikkaa, markkinointia ja sukupuolin\u00e4k\u00f6kulmaa. Nyky\u00e4\u00e4nkin opinn\u00e4ytteiden p\u00e4\u00e4paino on kielitieteellisiss\u00e4 aiheissa, erityisesti nykykielen ilmi\u00f6iss\u00e4 ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6stieteellisiss\u00e4 aiheissa.<\/p>\n\n\n\n
Juhlaseminaarissa esitelty ajankohtainen tutkimus toi hyvin esiin sen monipuolisuuden ja laaja-alaisuuden. V\u00e4it\u00f6skirjatutkijoiden aiheet ulottuvat kielimaisemasta (Sanni Linnasaari) keskialasaksan modaalisuuteen (Topias Aalto) ja eurooppalaisen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kielellisiin muutoksiin (Marja Rautajoki). Oppiaineen henkil\u00f6kunnasta Anne M\u00e4nnikk\u00f6 tutkii sotaorpojen ja heid\u00e4n ulkomaisten sotakummiensa v\u00e4list\u00e4 kirjeenvaihtoa vuosina 1940\u20131958, keskittyen k\u00e4\u00e4nn\u00f6skulttuurien n\u00e4k\u00f6kulmaan. Kalle Konttinen on erikoistunut k\u00e4\u00e4nn\u00f6stieteellisiin kysymyksiin, ja Christian Niedling tutkii parhaillaan femonationalismia Alice Weidelin (AfD) ja Riikka Purran (Perussuomalaiset) Facebook-representaatioissa. Mareen Patzelt ja Eveliina Steinmetz tutkivat saksan kielen oppimista eri n\u00e4k\u00f6kulmista, ja Minna Maijalan rahoitetuissa tutkimushankkeissa yhdistyv\u00e4t kielen oppiminen ja kest\u00e4v\u00e4n kehityksen teemat. Juhlallisen p\u00e4iv\u00e4n p\u00e4\u00e4tteeksi nautittiin juhlaillallinen historiallisessa Rettigin palatsissa Aurajoen rannalla. Illallisen aikana kuultiin saksan opiskelijoiden Hilla Heinon ja Lara Engelsin musiikkiesityksi\u00e4 ja onnittelupuheita 100-vuotiaalle oppiaineelle.<\/p>\n\n\n\n Juhlaviikon tavoitteena oli nostaa esiin saksan kielen opiskelun merkityst\u00e4 sek\u00e4 innostaa uusia sukupolvia kielen pariin tarjoamalla ohjelmaa kahdella kielell\u00e4 (saksa \u2013 suomi) eri kohderyhmille: koululaisille, saksan kielen opiskelijoille, yliopistoyhteis\u00f6lle sek\u00e4 kaikille saksan kielest\u00e4 ja kulttuurista kiinnostuneille. Ohjelmassa oli muun muassa k\u00e4velykierros Turussa saksan kielen j\u00e4ljill\u00e4 saksan opettajan ja oppaan Anke Michler-Janhusen johdolla sek\u00e4 toimittaja Anna Sarasteen inspiroiva juhlaluento Saksa otsikoiden takana<\/em>, jota ennen kuultiin saksan opiskelijoiden Alisa Lehtisen ja Hilla Heinon musiikkiesitys. Toimittaja ja Saksan asiantuntija Anna Saraste tarjosi juhlaluennolla syv\u00e4luotaavan katsauksen nyky-Saksan tilanteeseen. H\u00e4n hahmotteli laajan kokonaiskuvan maan yhteiskunnallisista ja poliittisista kehityskuluista, tuoden esiin muun muassa edelleen olemassa olevat erot entisen It\u00e4- ja L\u00e4nsi-Saksan v\u00e4lill\u00e4. Saraste analysoi oikeistopopulistisen Vaihtoehto Saksalle -puolueen (Alternative f\u00fcr Deutschland, AfD) vahvaa kannatusta ja avasi n\u00e4k\u00f6kulmia Euroopan talousmoottorin ajankohtaisiin haasteisiin, kuten digitalisaation ja infrastruktuurin j\u00e4lkeenj\u00e4\u00e4neisyyteen. Lis\u00e4ksi h\u00e4n k\u00e4sitteli Saksan liittotasavallan ulkopoliittisia linjauksia, painottaen erityisesti maan Israel-politiikkaa ja puolustusratkaisuja.<\/p>\n\n\n\n Juhlaviikon tapahtumissa oli enn\u00e4tysm\u00e4\u00e4r\u00e4 yleis\u00f6\u00e4. Esimerkiksi saksankieliselle k\u00e4velykierrokselle Deutsche Spuren in Turku (Saksan kielen j\u00e4ljill\u00e4 Turussa) osallistui yli 50 kiinnostunutta. Anna Sarasteen luentoa seurasi luentosalissa noin 50 kiinnostunutta ja verkkoyhteyden kautta 30. Perjantain juhlaseminaarissa ohjelmaa seurasi yli 60 osallistujaa. Koko juhlaviikon ajan Arcanum-rakennuksen aulassa oli esill\u00e4 posterin\u00e4yttely saksan oppiaineen tutkimuksesta.<\/p>\n\n\n\n Saksalainen kielialue on ollut vuosisatojen ajan keskeinen vaikuttaja Euroopan kulttuurissa ja historiassa, my\u00f6s Suomessa. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4isi yh\u00e4 pit\u00e4v\u00e4n paikkansa, ainakin Turun yliopiston saksan kielen juhlaviikon tapahtumia seuranneena. Yh\u00e4 edelleen saksan kieli avaa ovia Euroopan syd\u00e4meen. Sen kautta voi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 syvemmin maanosamme kulttuurisia, tieteellisi\u00e4 ja yhteiskunnallisia kehityskulkuja, muistuttaa professori Minna Maijala.<\/p>\n\n\n\n Turun yliopiston saksan kielen juhlaviikon tapahtumissa oli vahvasti mukana my\u00f6s saksan kielen opiskelijoiden ainej\u00e4rjest\u00f6 Germanica. Oppiaine kiitt\u00e4\u00e4 tuesta Aue-S\u00e4\u00e4ti\u00f6t\u00e4 sek\u00e4 Saksan ja Sveitsin suurl\u00e4hetyst\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/www.aue-stiftung.org\/wp-content\/uploads\/2025\/11\/kuva-1.jpg\")
Juhlaviikon aikana monipuolista ohjelmaa saksan kielen ja kulttuurin yst\u00e4ville<\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/www.aue-stiftung.org\/wp-content\/uploads\/2025\/11\/kuva-2.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/www.aue-stiftung.org\/wp-content\/uploads\/2025\/11\/kuva-3.jpg\")