Päivi Mäkinen: Monipuolinen kieltenopetus palvelee kaikenlaisia oppijoita

Jo viisi ikäluokkaa on aloittanut koko Suomessa ensimmäisen vieraan kielen (A1-kielen) tai toisen kotimaisen kielen opiskelun peruskoulun ensimmäisellä luokalla sen jälkeen kun Valtioneuvoston 20.9.2018 antama asetus tuli voimaan tammikuussa 2020. Olen saanut opettaa tänä aikana A1-saksaa ykkösluokasta alkaen jo 232 oppilaalle. 

Suuri osa omista ykkös- ja kakkosluokkien ryhmistäni koostuu useamman rinnakkaisluokan oppilaista. Nämä oppilaat eivät välttämättä ole tekemisissä muilla tunneilla, joten käytämme aikaa ryhmän yhteisten toimintatapojen hiomiseen. 

Kaikki koulutulokkaat eivät osaa vielä lukea koulun alkaessa. Saankin vastata usein kysymykseen, miten niin pienille lapsille voi opettaa vierasta kieltä. Mitä pienemmät oppijat, sitä tärkeämpi rooli onkin leikillä, laululla, toiminnallisuudella – kielen tunnin rutiineja unohtamatta. Harjoittelemme alusta asti monenlaisia taitoja: yhteisten sääntöjen noudattamista ja toisten kunnioittamista mutta myös omalla paikalla rauhoittumista esimerkiksi pienten pelien parissa. Samalla opitaan myös vierasta kieltä. Heti ensimmäiseltä oppitunnilta alkaen harjoitellaan myös omista kotitehtävistä huolehtimista. Läksynä voi olla esimerkiksi opettaa jokin oppimansa asia kotiväelle tai vaikkapa pieni kuuntele ja toimi -tehtävä. 

Hyvin suunniteltu opetus on vähän kuin lautasmallin mukaan koostettu ateria: siinä on mukana monipuolisesti erilaisia työskentelytapoja ja tehtävätyyppejä, joita vaihdellaan sopivassa suhteessa niin, että jokaiselle oppijalle olisi jotakin. Kaikkea ei kuitenkaan ole saatavilla joka tunti ja jälkiruokaa tarjoillaan vain silloin tällöin kokin eli opettajan harkinnan mukaan. Joskus on ”toiveruokapäivä”, jolloin oppilaat saavat vaikuttaa siihen, mitä tehdään tai miten tehdään. 

Nämä samat elementit toimivat kaikenikäisillä oppijoilla. Kun ryhmän oppilaat ovat oppineet alusta alkaen toimimaan kenen tahansa kanssa ja suullisten tehtävien tekeminen on rutiinia, taito osataan isompanakin. Saksaksi lukemista ja kirjoittamista alamme harjoitella varsinaisesti kolmannelta luokalta alkaen, mutta pelejä ja leikkejä ei unohdeta silloinkaan. Vaihtelevuus ja monipuolisuus on tärkeää oppijoiden iästä riippumatta. 

Mitä vanhemmista oppilaista on kyse ja mitä pidemmälle kehittyneet taidot heillä on, sitä enemmän he pääsevät käyttämään omaa luovuuttaan myös kielen tunneilla. He ovat saaneet valmistaa pieniä esityksiä toisilleen ja olemme työstäneet esimerkiksi erilaisia videoita opittuihin aihepiireihin liittyen.

Tunnin lopussa usein kuulemani toteamukset, kuten “Mitä, loppuiko tunti jo?” tai “Nää saksan tunnit menee niin nopeasti” ovat itselleni opettajana parasta palautetta siitä, että tunti on ollut tarpeeksi vaihteleva. 

Päivi Mäkinen

Kirjoittaja on kahden hyvinkääläisen koulun yhteinen saksan kielen opettaja ja kaupungin esikouluryhmissä kiertävä saksan kielen kielisuihkuttaja

Yhteydenotot:

Sähköposti: paivi.makinen(at)edu.hyvinkaa.fi

Facebook ja Instagram: @saksanope